Du har en nettleser som vi ikke støtter. Les om godkjente OS/nettleserversjoner

Hopp til hovedmeny Hopp til innholdet

Vuodjinkoarta ja dearvvašvuođagáibádusat

Buohkat geat áigot ođasmahttit dahje ohcat vuodjinkoartta, fertejit deavdit iešdieđáhusa johtolatstašuvnnas. Jus dus lea dávda dahje dilli mii sáhttá váikkuhit vuodjindáidduide, de fertet lassin oažžut dearvvašvuođaduođaštusa doaktáris.

Vuodjinkoarta ja dearvvašvuođagáibádusat
Foto: © Cultura Creative/Johnér

Ođđa dearvvašvuođagáibádusat gustojit golggotmánu 1.b. 2016 rájes

Iešdieđáhus dearvvašvuođa birra – skovvi (vegvesen.no)

Sis, geat áigot 2. dahje 3. joavkku vuodjinkoartta, ferte álo leat dearvvašvuođaduođaštus doaktáris. Badjel 75-jahkásaš vuddjiin ferte leat dearvvašvuođaduođaštus doaktáris go áigot ođasmahttit vuodjinkoartta.

Doavttir árvvoštallá deavddát go don dearvvašvuođagáibádusaid, ja addá "áššedovdi árvvoštallama" geaidnoeiseválddiide. Geaidnoeiseválddit dat mearridit oaččut go don vuodjinkoartta vai it.

Diabetes – vuodjinkoartta dearvvašvuođagáibádusat

Olbmuin, geain lea diabetes, lea veahá eanebuš riska bártidit johtolagas, erenoamážit go geavahit dálkasiid mat sáhttet dagahit vuollegis varrasohkkara (hypoglykemiija), ovdamearkka dihtii insuliidna. Diabetespasieanttaid, geain lea leamaš duođalaš hypoglykemiija, namalassii nu garra dohppehallan ahte dárbbaša veahki earáin, galgá doavttir čuovvolit vai pasieanta ii šat dohppehala.

Losit fievrruid vuoddjit (2. ja 3. vuodjinkoartajoavkkut) fertejit čájehit logga maŋimuš golmma mánus vai ožžot dearvvašvuođaduođaštusa.

Loga eanet vuodjinkoartta ja diabetesa birra vuodjinkoartabagadusas (helsedirektoratet.no).

Dálkasat – vuodjinkoartta dearvvašvuođagáibádusat

Ráfáidahttin-, bávččaslitnudan- ja oađđindálkasat sáhttet dagahit johtolatváralaš láhttema. Vuoddjit geat geavahit dihtolágan darvánahtti dálkasiid, nugo stuorra dosaid "benzodiazepiner"-joavkku ráfáidahttindálkasiid dahje geavaha daid fásta máŋgii beaivái, fertejit juogo heaitit daiguin, geahpedit dosa dahje geavahišgoahtit eará dálkasiid jus ain áiggošit vuodjit biillain. Váldde oktavuođa iežat doaktáriin jus háliidat heaitit dálkasiiguin, geahpedit dosa dahje lonuhit dálkasa.

Loga eanet vuodjinkoartta ja dálkasiid birra vuodjinkoartabagadusas (helsedirektoratet.no).

Nagir – vuodjinkoartta dearvvašvuođagáibádusat

Olbmot geat dávjá leat váibasat beaivet dahje vuojidettiin, gevvet dávjjit johtolatbárttiide go earát. Dát sáhttá erenoamážit gustot pasieanttaide geain lean oađđinapnea dahje narkolepsiija. Duođaleamos áššiid ferte spesialista árvvoštallat ja mearridit devdet go dearvvašvuođagáibádusaid. Du fástadoavttir dat árvvoštallá lea go sáddejupmi spesialistta lusa dárbbašlaš. Dát dáhpáhuvvá go ozat vuodjinkoartta vuosttaš háve, dahje jus áiggut ođasmahttit vuodjinkoartta.

Loga eanet vuodjinkoartta ja nahkáriid birra vuodjinkoartabagadusas (helsedirektoratet.no).

Kolsa – vuodjinkoartta dearvvašvuođagáibádusat

Muhtun pasieanttat geain lea duođalaš kolsa dahje earálágan gehpesvihki, sáhttet šaddat unnánat áicilat ja váibat vuojidettiin. Fástadoavttir dahje spesialista galgá mihtidit ja árvvoštallat dáid pasieanttaid gehpesdoaimma.

Loga eanet vuodjinkoartta ja KOLSSA birra vuodjinkoartabagadusas (helsedirektoratet.no).

Demeansa – vuodjinkoartta dearvvašvuođagáibádusat

Vai olmmoš sáhttá vuodjit johtolatdorvvolaččat, de leat buorit, kognitiiva doaimmat dehálaččat vai fáhte johtolaga jođánit ja reagere heivvolaččat. Iešguđet demeansadávddat, nugo Alzheimer, dahje eará neurologalaš dávddat sáhttet váikkuhit kognitiiva doaimmaide. Doaktárat galget iskat ohcci dáidduid smiehttat ja reageret johtolagas. Dákkár doaimmaid iskkusgáibádus gusto maiddái eará ohccijoavkkuide go sidjiide geain lea vejolaš álgi demeansa.

Loga eanet vuodjinkoartta ja demeanssa birra vuodjinkoartabagadusas (helsedirektoratet.no).

Eará dávddat ja dilit – vuodjinkoartta dearvvašvuođagáibádusat

Eará dávddaid ja diliid oktavuođas nugo vuoiŋŋaščaskkástat dahje váibmo- ja varrasuotnadávddat galgá doavttir árvvoštallat váikkuhit go dát vuodjindáidduide.

Muhtun psyhkalaš dávddat dahje dilit nugo psykosat ja schizofreniija sáhttet váikkuhit vuodjindáidduide ja johtolatsihkkarvuhtii. Olbmot geain lea ADHD geain seammás eai leat láhttenváttut, devdet dábálaččat dearvvašvuođagáibádusaid. Doavttir ferte árvvoštallat leat go dearvvašvuođagáibádusat devdon.

Ođđa vuodjinkoarta maŋŋá go deavdá 75 jagi

Jus háliidat joatkit vuodjit maŋŋá go deavddát 75 jagi, de ferte du fástadoavttir dahje eará doavttir čađahit dearvvašvuođaiskosa. Jus deavddát dearvvašvuođagáibádusaid, de addá doavttir dutnje dearvvašvuođaduođaštusa mii bistá gitta 3 jagi. Go leat deavdán 78 jagi, de oaččut dearvvašvuođaduođaštusa mii bistá gitta 2 jagi.

Doavttirtiimma maŋŋá fertet ieš doalvut ja addit dearvvašvuođaduođaštusa ovtta Stáhta geaidnodoaimmahaga johtolatstašuvnnaide. Dearvvašvuođaduođaštus ii sáhte leat boarrásat go 3 mánu go doalvvut dan. Don oaččut ođđa vuodjinkoartta man bistilvuohta mearriduvvo dearvvašvuođaduođaštusa vuođul.

Maŋit ođasmahttimiid oktavuođas fertet geardduhit seamma proseassa ođđa dearvvašvuođaduođaštusain ja ođđa vuodjinkoarttain. Ođasmahttin ferte dáhpáhuvvat ovdal vuodjinkoartta borásmanbeaivemeari vai vuodjinriekti bistá gaskkalduvakeahttá.

Muitte ahte ii oktage galgga vuodjit fievrruin go lea buohcamin oanehis áigge, go dearvvašvuohta lea hedjonan dahje jus dálkkasgeavaheami geažil ii sáhte vuodjit dorvvolaččat. Doaktáris lea geatnegasvuohta dieđihit fylkkamánnái jus don guhkes áigge (6 mánu dahje eanet) it deavdde vuodjinkoartta dearvvašvuođagáibádusaid.