Mii lea vuođđojournála?
Vuođđojournála lea nationála digitála dearvvašvuođavuogádat, mii juogada dearvvašvuođadieđuid dearvvašvuođaásahusaid rastá. Dearvvašvuođabargit besset oaidnit dearvvašvuođadieđuid du birra beroškeahttá barget go buohcceviesus, fástadoavtterkantuvrras dahje gieldda dikšo- ja fuolahusbálvalusas.
Jus ovdamearkka dihte šattat sisačálihuvvot buohccevissui gos it leat leamaš ovdal, sáhttet dearvvašvuođabargit johtilit geahččat du vuođđojournála ja gávdnat deháleamos dearvvašvuođadieđuid du birra. Dát sáhttá addit dutnje rievttes divššu johtileappot jus don buohccát fáhkka.
Mearkkaš ahte muhtun doavtterfávttat ja gielddat eai leat vel váldán atnui bálvalusa.
Lea Norsk helsenett geas lea ovddasvástádus Vuođđojournálas.
Geas lea vuođđojournála?
Buot bissovaš ássiin Norggas lea vuođđojournála, earret sin geat leat vuosttildan dan.
Mánát ožžot maiddái automáhtalaččat sierra vuođđojournála. Go mánná deavdá 16 jagi, de sáhttá son beassat iežas vuođđojournálii Helsenorges, jus sus lea BankID.
Mii lea erohus vuođđojournálas ja pasieantajournálas?
Vuođđojournála čohkke oasi dehálaš dearvvašvuođadieđuin du birra, mat leat olámuttus buot dikšuide. Pasieantajournála sisttisdoallá dušše dearvvašvuođadieđuid divššuin maid leat ožžon buohcceviesuin.
Dát lea du vuođđojournála sisdoallu
Vuođđojournála čohkke dieđuid olu gálduin ja lágida daid dearvvašvuođadieđuid gávdnan láhkái dearvvašvuođabargiide. Don sáhtát maiddái ieš mannat ja iskat leat go dearvvašvuođadieđut riekta.
Du Vuođđojournála sisttisdoallá:
Daga registreremiid ieš
Go ieš registreret dehálaš dearvvašvuođadieđuid iežat vuođđojournálii, de ožžot dearvvašvuođabargit eanet dievaslaš gova dus ja du dearvvašvuođas. Dát sáhttá leat dehálaš jus buohccát fáhkka.
Dieđut maid sáhtát ieš registreret leat:
- Gulahallanolbmot
Registrere oapmahačča ja bargoaddi - Dearvvašvuođagulahallanolbmot
Registrere dearvvašvuođagulahallanolbmuid - Earenoamáš gulahallandárbbut
Registrere hástalusaid gielain, guluin, hupmamiin dahje oainnuin - Buozanvuođahistorihkka
Registrere iežat ovddeš dearvvašvuođadiliid dahje buozanvuođaid maid dearvvašvuođabargit berrejit dovdat
Geat besset du vuođđojournálii?
Go don oaččut dearvvašvuođaveahki registrerejuvvojit dieđut du dearvvašvuođa ja divššu birra pasieantajournálii dan báikkis gos oaččut divššu?
Buohcceviesu pasieantajournála dokumeanttaid sáhttá juogadit earáiguin vuođđojournála bokte. Dát mearkkaša ahte jus don maŋŋel oaččut divššu eará báikkis, de leat pasieantajournála dokumeanttat gávdnamis du vuođđojournálas. Lea iešguđetge buohcceviessu mii mearrida guđiid dokumeanttaid sáhttá juogadit.
Leat dušše autoriserejuvvon dearvvašvuođabargit geat besset rahpat du vuođđojournála go don leat divššus. Sii sáhttet maiddái rahpat dan go plánejit du divššu.
Dearvvašvuođabargiin leat dieđut du birra olámuttus juogo njuolga portála vuođđojournálas, dahje go go ožžot dieđuid fágavuogádahkii.
Don oainnát dieđuid addima birra «Geavaheami logga» vuolde go leat loggejuvvon iežat vuođđojournálii Helsenorges.
Don sáhtát ieš ráddjet gii beassá vuođđojournálii.
Don sáhtát ieš ráddjet guđe láhkái du vuođđojournála galgá geavahit ja gii beassá oaidnit du dearvvašvuođadieđuid.
Go logget sisa sáhtát don:
- Sihkkut beassama vuođđojournálii Helsenorges.
- Vuosttildit ahte dus dahje du mánás lea vuođđojournála.
- Heaittihit vuosttildeami ja ođđasit rahpat beassama (ovdal 30 beaivvi leat gollan)
- Giddet dihto dearvvašvuođabargi beassama.
- Giddet buot dearvvašvuođabargiid beassamis iežat bajilgovvii galledemiin buohcceviesuin ja spesialisttaid luhtte
- Ráddjet olles vuođđojournála dahje osiid vuođđojournálas buot dearvvašvuođabargiin
- Oažžut dieđu go dearvvašvuođabargit leat rahpan dahje rievdadan du vuođđojournála.
Háliidat go baicca deavdit báberskovi?
Jus háliidat rievdadit gii beassá du vuođđojournálii ja it sáhte dahkat sisaloggema bokte, sáhtát don deavdit báberskovi.
Guđiid dokumeanttaid sáhttet dearvvašvuođabargit oaidnit du vuođđojournálas?
Dearvvašvuođabargit sáhttet maiddái oaidnit du vuođđojournála maŋás guvlui áiggis.
- Epikriissat ja čoahkkáigeasut: Oanehis čilgehusat ovdamearkka dihte dearvvašvuođastáhtusis,, divššus ja iskkadeamis (rájeheamit maŋás áiggis otnáža rájes, mii mearkkaš dan beaivvi rájes go dearvvašvuođabargit mannet vuođđojournálii ja vižžet du dokumeanttaid)
- Rádiologiijačilgehusat: ovdamearkka dihte røntgen, MR, CT ja PET (vihta jagi maŋás otná beaivvi rájes)
- Čujuhusat (jagi maŋás otná beaivvi rájes)
- Iskkusvástádusaid (jagi maŋás otná beaivvi rájes)