Demeansa ja vuoigatvuođat

Olbmuin geain lea demeansa lea seamma vuoigatvuohta oažžut veahki dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas dárbbu mielde ja seamma go earáin ge.  

Du suohkan/gielda galgá sáhttit addit dutnje dieđuid demeanssa birra ja suohkana/gieldda veahkkebálvalusaid birra. Jus lea dárbu, de galgá du gielda/suohkan kártet du doaibmadási ja veahkkedárbbu ja sihkkarastit ahte oaččut dárbbašlaš veahki. Ollu suohkaniin/gielddain gávdno dál demeansajoavku dahje muitojoavku mii čuovvula du. Smávit suohkanin/gielddain sáhttá leat demeansaresursaolmmoš geas leat dat barggut.

Ságastala fástadoaktáriinnát

Jus váruhat ahte dus lea demeansa, de berret hupmat fástadoaktáriinnát. Go oažžu demeansadiagnosa, de šaddá dávjá álkit sihke oažžut veahki ja heivehit veahki nu ahte dat heive dutnje. Du fástadoavttir dahká dávjá árvvoštallama ovttasráđiid suohkana/gieldda muitojoavkkuin dahje sullasaččaiguin, ja sii besset dalle árvvoštallat du veahkkedárbbu ja čuovvoleami. 

Diagnosa iešalddes ii atte vuoigatvuođa dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide. Lea ovttaskas olbmo veahkkedárbu ja máhttu hálddašit iežas eallima ja dearvvašvuođa mii mearrida makkár bálvalusaid oaččut. Jus suohkan/gielda ii fála dutnje bálvalusaid ja veahki maid oaivvildat dárbbašat, de sáhtát váidit suohkanii dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid mearrádusaid.

Gieldda/suohkana fálaldat

Suohkan/gielda fállá eanaš bálvalusaid olbmuide geain lea demeansa.

Go leat iskkadeamen demeanssa dahje go leat ožžon diagnosa, de sáhttá fástadoavttir čujuhit du suohkana/gieldda muitojovkui dahje demeansajovkui (jus suohkanis/gielddas lea dakkár joavku). Don dahje du oapmahaččat sáhttet maid váldit oktavuođa joavkkuin dahje suohkana/gieldda eará dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusain vai oaččut eanet dieđuid fálaldaga birra du gielddas/suohkanis, ja oažžut veahki ohcat bálvalusaid. 

Mihttomearri lea ahte sii geat háliidit, besset orrut ruovttus nu guhká go vejolaš. Gielda/suohkan ferte láhčit dili dakkár bálvalusfálaldahkii mii lea heivehuvvon ovttaskas olbmo dárbbuide. 

Sáhttá leat erohus suohkanis/gielddas suohkanii/gildi makkár fálaldaga addet olbmuide geain lea demeansa Go dávda vearáska, de dárbbašat dábálaččat eanet veahki suohkanis/gielddas.

Bálvalusat dan botta go orut ruovttus 

Áigeguovdilis fálaldagat ja bálvalusat go orut ruovttus sáhttet leat: 

• Oapmahaččaidskuvllat ja ságastallanjoavkkut
• Doarjjaolmmoš dahje doaibmadoarjjaolmmoš 
• Biebmobuktin 
• Ruovttuveahkki dahje geavatlaš veahkki 
• Ruovttubuohccedikšu 
• Beaivválaš doaibmafálaldat 
• Geahpádus- ja oanehisáigásaš orrun dahje eará veahkkefálaldagat 
• Almmolaš bátnedearvvašvuođabálvalusa bátnedikšun 

Buresbirgenteknologiija, vissisvuohta ja veahkkeneavvut

Gielda/suohkan berre árvvoštallat leago dárbu heahteteknologiijai dahje teknologalaš veahkkeneavvuide ja heiveheapmái, dahje buollinsuodjalussii du ruovttus. Dat sáhttá veahkehit olbmuid geain lea demeansa birget árgabeaivvis, ja sáhttá leat vejolažžan orrut ruovttus sihke dorvvolabbon ja guhkitáigge. Gieldda/suohkana ergoterapiijabálvalus sáhttá addit rávvagiid ja bagadallama dán hárrái. 

Oanehisáigásaš veahkkeneavvuid loanaheapmi lea gielddaid/suohkaniid ovddasvástádus. Juohke fylkkas leat NAV:a veahkkeguovddážat, main lea ovddasvástádus veahkkeneavvuid bissovaš loanaheamis. Gieldda/suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalus sáhttá veahkehit du gávdnat heivvolaš veahkkeneavvuid, ja sáddet veahkkeneavvuid ohcama veahkkeguovddážii.

Heivehuvvon orrunortnegat

Go demeansa vearáska, de sáhttá dárbbašit nu ollu veahki ja bearráigeahču ahte šaddá váttis orrut ruovttus. Iskka makkár ássanvejolašvuođat gávdnojit du gielddas/suohkanis. Ovdamearkkat fálaldagaide sáhttet leat: 

• Fuolahusruovttut dahje ássanservodagat gos leat bargit olles dahje oasi beaivvis
• Buohcceviessu, vejolaččat erenoamážit heivehuvvon ossodat olbmuide geain lea demeansa

Miehtan, diehtu ja oassálastin

Vuođđun lea ahte olmmoš ieš mearrida iežas ja su eallima ovddas. Demeansa hehtte áiggi mielde vejolašvuođa plánet, dahkat mearrádusaid ja addit mieđiheami. Don sáhtát loahpas massit dan mii gohčoduvvo mieđihangelbbolašvuohta. Mieđihangelbbolašvuohta mearkkaša ahte máhtát áddet dieđuid, iežat dili, máhtát válljet, ja máhtát áddet ja árvvoštallat makkár váikkuhusat leat du válljemiin.

Mearrit ieš

Go don leat ožžon demeansa, de lea dehálaš ahte don dávdda álggus beassat ieš mielde mearridit mo háliidat geavahit áiggi boahtteáiggis. Don oaččut oassálastit mearrádusaide mat gusket ruhtadiliide, testameanttaide ja sullasaččaide. 

Dehálaš mearrádus lea gii oažžu válddi hálddašit du ruhtadili ja dahkat dárbbašlaš mearrádusaid du ovddas. Don sáhtát dahkat mearrádusa dal juo gii oažžu válddi, muhto dat ii boađe fápmui ovdal go dasa lea dárbu. Dat gohčoduvvo boahtteáiggi fápmudussan.

Mieđáhusgelbbolašvuohta

Pasieanta- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka § 4-3 dadjá ahte mieđiheami ii sáhte addit dakkár olmmoš gii čielgasit ii ipmirdir/ádde maid mieđiheapmi mearkkaša. Dat lea son guhte fállá dearvvašvuođaveahki, ovdamearkka dihte du fástadoavttir, gii mearrida váilugo pasieanttas gelbbolašvuohta mieđihit. 

Dearvvašvuođabargit fertejit lágidit nu ahte don pasieantan dohkkehat dearvvašvuođaveahki. Jus dearvvašvuođabargiin lea eahpádus ahte don áddet maid mieđiheapmi mearkkaša, de gusto oppalaš njuolggadus ahte dus lea mieđihangelbbolašvuohta.  

Jus dearvvašvuođabargit mearridit ahte dus váilu gelbbolašvuohta mieđihit, de ferte mearrádus vuođuštuvvot čálalaččat ja dat galgá jođáneamos lági mielde ovdanbuktojuvvot dutnje ja du lagamuččaide.

Vuoigatvuohta dieđuide ja oassálastimii

Pasieanta- ja geavaheaddjivuoigatvuođalága 3. kapihtal gieđahallá diehtojuohkin- ja oassálastinvuoigatvuođa. Dus lea vuoigatvuohta oažžut dieđuid du dearvvašvuođadilis, dan dearvvašvuođafuolahusa sisdoalus maid oaččut, ja ahte sáhtát bealuštit iežat vuoigatvuođaid. 

Jus don pasieantan mieđihat dasa dahje dilálašvuođat dan mearridit, de fertejit du lagamus oapmahaččat oažžut dieđut du dearvvašvuođadili ja dan dearvvašvuođaveahki birra maid oaččut. 

Dus pasieantan lea maiddái vuoigatvuohta leat veahkkin mearrideames (mielváikkuhit) movt don oaččut dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid. Jus dus ii leat gelbbolašvuohta mieđihit, de lea du lagas oapmahaččain vuoigatvuohta mielváikkuhit duinna. 

Mađi unnit don nagodat iežat fuolahit, dađi eanet vuoigatvuođat leat oapmahaččain.

Hága oktiiheiveheaddji ja oktagaslaš plána

Jus dárbbašat guhkesáiggi ja oktiiheivehuvvon bálvalusaid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvaluslága mielde, de ferte gielda/suohkan fállat dutnje oktiiheiveheaddji. Oktiiheiveheaddji lea dat gii galgá sihkkarastit dárbbašlaš čuovvoleami ja oktiiheiveheami du bálvalusfálaldagas. 

Individuála plána lea dehálaš reaidun vai sáhttá áiggi mielde fállat ovttaskas olbmui heivehuvvon bálvalusaid máŋgga bálvalusfálaldagain. Olbmuin geain lea dárbu guhkesáigásaš ja oktiiheivehuvvon bálvalusaide, lea vuoigatvuohta oažžut individuála plána. 

Dutnje fállojuvvo oktiiheiveheaddji vaikko it hálit individuála plána. Lea dehálaš ahte buohkat geat galget fállat dutnje bálvalusaid, šaddet oasálažžan nu árrat go vejolaš. Du oktiiheiveheaddji fuolaha ahte dutnje fállojuvvo individuála plána.

Goas sáhttet dearvvašvuođabargit váldit mearrádusaid go dárbbašat veahki dearvvašvuođain?

Lea oppalaš njuolggadus ahte ovttaskas olmmoš ieš mearrida háliida go oažžut dearvvašvuođaveahki. Jus muhtin gáibádusat leat devdojuvvon, de sáhttet dearvvašvuođabargit goitge fállat dearvvašvuođaveahki olles olbmuide geain alddiineaset váilu gelbbolašvuohta mieđihit. Njuolggadusaid dasa gávnnat pasieanta- ja geavaheaddjivuoigatvuođalága kapihttaliin 4 ja 4A, ja gáibádusat gusket earret eará dasa ahte čájeha go olmmoš vuostehágu oažžut dearvvašvuođaveahki, man dárbbašlaš veahkki lea, ja man duođalaš ja bissovaš dat lea.

Pasieanta- ja geavaheddjiidáittardeaddji

Jus dárbbašat veahki ja dieđuid vuoigatvuođaid ja fálaldagaid birra dahje jus leat vásáhusat maid háliidivččet buktit ovdan, de sáhtát váldit oktavuođa pasieanta- ja geavaheaddjiáittardeaddjin dan fylkkas gos orut. Doppe sáhtát oažžut veahki hábmet ja sáddet gažaldagaid dahje váidagiid guoskevaš eiseváldái.