Manne berren leat mielde mearrideamen?
Go dárbbaha dearvvašvuođaveahki leat dávjá máŋga molssaeavttu sihke iskamii ja dikšumii.
Muhtumin ii leat vejolaš dearvvašvuođabargiin muitalit sihkkarit guhte molssaeaktu heive buoremusat dutnje. Dat sáhttá leat danne go leat eanet vejolašvuođat, dahje dat ahte du válljen lea du iežat árvvuid duohken ja dan movt don háliidat eallit. Danin lea dehálaš ahte don leat mielde mearrideamen.
Ovttas válljemis oaččut dieđuid iešguđetlágan dálkkodan- ja iskanvejolašvuođaid ovdamuniid ja heajos beliid birra. Sáhtát árvvoštallat daid nuppii nuppi ektui dan vuođul mii lea dehálaš dutnje. Dearvvašvuođabargit dorjot du dán proseassas.
Don sáhtát maid diktit dearvvašvuođabargiid dehe iežat oapmahaččaid mearridit iežat ovddas.
Video ovttasválljema birra
Mii lea ovttasválljen, ja manne lea dehálaš váldit oasi válljemis iežas dearvvašvuođa birra. Don sáhtát válljet davvisámegiel teavsttaid filmmas.
Don sáhtát válljet davvisámegiel teavsttaid filmmas.
Ovttasválljenreaiddut sáhttet veahkehit du válljet
Muhtumin sáhttet ovttasválljenreaiddut leat veahkkin válljenproseassas. Daid sáhttá geavahit sihke ovdal, ráđđádallama vuolde ja maŋŋel. Reaiddut addet relevánta ja luohtehahtti dieđuid dearvvašvuođaváttisvuođaid birra ja buot válljenvejolašvuođaid birra mat gávdnojit.
Sáhtát ságastallat iešguđet vejolašvuođaid birra iežat divššáriin, ja ovttas sáhttibeahtti gávnnahit heivvoleamos divššu dutnje.
Golbma álkes gažaldaga, mat sáhttet leat veahkkin go ságastalat divššáriin:
- Makkár vejolašvuođat mus leat?
- Makkár vejolaš ovdamunit ja hehttehusat leat dáin molssaeavttuin?
- Man jáhkehahtti lea ahte mun boađán vásihit daid ovdamuniid ja hehttehusaid?
Dáppe gávnnat ovttasválljenreaidduid
- Bistevaš monimušdávda loahpageažis
- Buohcalas buidodat
- Čibbeartrose
- Čižžeborasdávda – kirurgiija
- Čoarbbealleartrose
- Čoavječolgaráksáborasdávda man ii sáhte čuohpadit
- Čoavječolgarávssás šattalmas
- Deahkkečuolmmat mánágoađis
- Duođalaš aortastenose
- Graves' dávda
- Idiopáhtalaš dábálašdeattahydrocephalus (iNPH)
- Ovdaráksáborasdávda mii ii leat viidánan (girjegillii ja sámegillii)
- Psykosa
- Riegádahttima bákčasiid geahpedeapmi (girjedárogillii ja eaŋgalasgillii)