Maid mearkkaša geatnegas áigemearri?
Vástádus maid oaččut du čujuhussii ferte sisttisdoallat:
- áigemearri goas dearvvašvuođabálvalus maŋimustá galgá álgit
- áigi vuosttaš geardde, dahje diehtu das goas dikšunásahus áigu riŋget vuosttaš geardde
Áigemearri maid oaččut lea lágalaččat geatnegahtton dikšunásahussii. Dat ferte biddjojuvvot dihto áigái, ja diehtu das man guhká lea dohkálaš diktit du vuordit ovdal go álggahit dutkama dahje dikšuma.
Nubbi áigi lea dat áigi goas galggat deaivvadit vuosttaš deaivvadeapmái. Dat áigi ii leat geatnegahtton, muhto ferte biddjojuvvot ovdal go geatnegahtton áigemearri dearvvašvuođabálvalusa álggaheapmái nohká.
Mo mearriduvvo áigemearri maid oaččut?
Go galgá bidjat áigemeari, de geavaha spesialistadearvvašvuođabálvalus Norgga Dearvvašvuođadirektoráhta vuoruhanrávvagiid vuolggasadjin. Dás lea ávžžuhuvvon alimus áigemearit iešguđet dilálašvuođaide ja diagnosaide mat leat árvvoštallojuvvon joavkodásis. Buot vuolggahusat árvvoštallojuvvojit goittotge individuálalaččat. Vuordináigi ovdal go iskkadeapmi dahje dikšun álgá, rievdá danin pasieanttaid gaskkas.
Maŋimustá lágalaš áigemearri álggaheapmi ii stivrejuvvo spesialistadearvvašvuođabálvalusa kapasitehtas. Dearvvašvuođaveahki vuordináigi soaitá ain leat sorjavaš dikšunbáikki kapasitehtas. Vaikko mo, de ferte vuordináigi leat vuođuštuvvon ja galgá álo mearriduvvot lágalaš áigemeari siskkobealde.
Maid sáhtát dahkat jus it leat ovttaoaivilis áigemeriin mii lea biddjon?
Jus it leat ovttaoaivilis áigemeriin dearvvašvuođabálvalusaid álggaheapmái, de sáhtát:
- guorahallat leat go eará almmolaš dikšunbáikkiin oanehit vuordináiggit
- váldde oktavuođa doaktáriin, ovdamearkka dihte du fástadoaktáriin, ja jeara ođđa árvvoštallama
Maid barggat jus áigemearri boatkana dahje maŋiduvvo?
Jus it oaččo áiggi vuosttaš boahtimii iskkadeapmái dahje dikšumii ovdal go geatnegahtti áigemearri nohká, de ferte dikšunguovddáš váldit oktavuođa Helfo:in. Sii sáhttet veahkehit du gávdnat eará dikšunvejolašvuođa eará sajis, lágalaš áigemeari siskkobealde.
Sáhtát maid válljet oažžut dearvvašvuođaveahki álgoálggolaš dikšunbáikkis, vaikko dat mearkkaša ahte oaččut dearvvašvuođaveahki maŋŋel lágalaš áigemeari. Dat ahte áigemearri lea rihkkojuvvon ii mearkkaš ahte lea fuolakeahttá diktit du vuordit maŋŋel lágalaš áigemeari.
Sáhtát maid ieš váldit oktavuođa Helfo:in.
