Buohkain geat ásset/orrot Norggas lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš silolaš dearvvašvuođaveahki. Lea dábálaš ahte du fástadoavttir vuos geahččala veahkehit du geahppa ja govttolaš silolaš dearvvašvuođaváttuiguin.
Dárbbašat go jođánit veahki? Čuojat 113
Čuojat 113 jus dilli lea kritihkalaš, ja lea váralaš eallimii ja dearvvašvuhtii.
Jus it dárbbaš hohpolaš veahki, de čuojat heahteossodahkii 116 117.
Mo mun galggan oažžut psyhkalaš veahki?
Álggát iežat fástadoaktáriin
Lea dábálaš ahte fástadoavttir vuos geahččala veahkehit du gehppes ja govttolaš váttuin. Go jearat fástadoaktáris veahki, de soaitá leat buorre jurdda smiehttat maid háliidat. Leat go du gielddas/suohkanis veahkkefálaldagat dustet silolaš dearvvašvuođaváttisvuođaid? Ollu suohkanat fállet iešguđetlágan kurssaid lossamiela dahje huša birra.
Fástadoavttir veahkeha árvvoštallat berret go sáddejuvvot psykologa lusa.
Psykologat gielddain
Ollu suohkaniin ja gávpotosiin leat psykologat iešguđet osiin iežaset dearvvašvuođabálvalusas. Psykologat sáhttet ovdamearkka dihte čadnojuvvot gielddaid buresbirgen bálvalusaide nugo Jođánis psyhkalaš dearvvašvuođadikšui dahje dearvvašlaš eallinguovddážiidda. Eanet dieđuid mo gávdnat oktavuođa fálaldagaide gávnnat gieldda/suohkana dahje gávpotoasi neahttasiidduin.
Spesialistadearvvašvuođabálvalus
Ovttasráđiid fástadoaktáriin válljet galggat go čujuhuvvot spesialistadearvvašvuođabálvalussii, masa gullet suohkanpsykiatriijaguovddážat (DPS) ja virgádanspesialisttat.
Jus leat vuollel 18 jagi, de sáhtát oažžut veahki mánáid- ja nuoraidpsykiátralaš poliklinihkas (BUP).
Dás sáhtát lohkat eanet mánáid ja nuoraid psyhkalaš dearvvašvuođadivššu birra.
Virgádanspesialisttat
Virgádanspesialistat leat priváhta psykologat ja psyiatarat geain lea doaibmašiehtadus guvllolaš dearvvašvuođadoaimmahagain. Psykologa geas lea doaibmašiehtadus lea oassi spesialistadearvvašvuođabálvalusas ja ovttasbargá DPS:in.
Leat go čujuhuvvon dutkamii dahje dikšui? (dárogillii)
Dáppe gávnnat dieđuid nationála psyhkalaš dearvvašvuođa- ja gárrenmirkogeavaheami pasieantakurssa birra (ovddeš páhkkamannolat psyhkalaš dearvvašvuođa ja gárrenmirkkuid geavaheami várás), dikšunkursa mii lea ollislaš ja einnostahtti.
Illustrašuvdna: Mostphotos/Doug Olson (Illustrasjonsbilde)
Oza priváhta psykologa
Máŋgga psykologas leat priváhta doaimmat main ii leat doaibmašiehtadus dearvvašvuođaeiseválddiin. Sáhtát ohcat neahtas priváhta psykologa dan guovllus gos orut.
Norgga psykologasearvvi neahttasiidduin gávnnat bálvalusa, gos sáhtát ohcat psykologa miehtá riikka.
Silolaš dearvvašvuođadikšu ollesolbmuide
Det finnes gode tilbud om hjelp hvis du har psykiske vansker. Får du hjelp tidlig, er sjansen større for at du blir bedre.
Illustrašuvdna: ArenaCreative / Mostphotos (illustrasjonsbilde)
Vuordináigi ja máksu
Vuordináigi
Man guhká fertet vuordit ovdal go oaččut áiggi psykologa lusa, rievddada. Jus du fástadoavttir lea dieđihan du psykologa lusa, de fertet vuordit vuordináiggi 4-6 vahku ovdal go oaččut dieđu goas dutnje lea biddjon diibmu.
Priváhta psykologain sáhttet maiddái vuordináiggit rievdadit. Muhtumin sáhtát oažžut áiggi dakkaviđe.
Máksin psykologii
Psykologain geain lea doaibmasoahpamuš (šiehtadusspesialisttat), fertet máksit fásta iešmáksima juohke dikšundiimmu ovddas. Iešmáksin rievdá man guhkes áiggi dárbbašat. Mánát ja nuorat vuollel 18 jagi eai dárbbaš máksit iežasoasi psykologii.
Iežasoassi psykologain geain lea doaibmasoahpamuš rehkenastojuvvojit mielde friddjakortii.
Priváhta psykologaide fertet máksit olles hatti.
Psykologa iežasoassi (dárogillii)
Don oaččut gokčojuvvot oasi psykologadikšungoluid go lea spesialistta klinihkalaš psykologiijas. Dábálaččat fertet máksit iežasoasi mii lohkkojuvvo mielde dearvvašvuođabálvalusaid friddjakortii.
Illustrašuvdna: Morten Rakke / Helfo
Masa sáhttá psykologa veahkkin?
Psykologa sáhttá veahkehit du buotlágan psyhkalaš váttisvuođain, geahppaset ja ráddjejuvvon eallinváttisvuođain gitta duođalaš psyhkalaš váttuide. Ovttas psykologain gávnnaheahppi makkár dikšun lea buoremus dutnje.
Psykologa sáhttá maid veahkehit du jus ražat juoga mainna ja dárbbašat ságastallat dan birra muhtumiin geasa luohtát.. Ságastallan psykologain sáhttá leat veahkkin earret eará dalle go vásihat lossa jurdagiid, dovdduid dahje doaimmaid, ovdamearkka dihtii ahte eallin manná eahpemielalaš guvlui dahje bisána nu ahte it oro ovdáneame guđege guvlui.
Ii dárbbaš ráhkkanit ovdal go manat psykologa lusa.
Jávohisgeatnegasvuohta
Jávohisgeatnegasvuohta lea dehálaš go galgá ásahit luohttámušoktavuođa du ja psykologa gaska. Dušše hui earenoamáš dilálašvuođain, gos du dahje muhtun eará olbmo eallin dahje dearvvašvuohta lea áitatvuloš, jávohisgeatnegasvuohta sáhttá de hilgojuvvot.
Jus psykologa boahtá diehtit ahte mánát leat riskajoavkkus, dahje sáhttet eastadit duođalaš rihkkosiid, de lea psykologas geatnegasvuohta dieđihit mánáidsuodjalussii ja politiijaide.
Psykologa, psykiatar ja psykoterapevta
Leat iešguđetlágan formálalaš gáibádusat divššodeddjiide geat barget olbmuiguin geain leat psyhkalaš dearvvašvuođaváttisvuođat.
Psykologa lea dohkkehuvvon dearvvašvuođabargin. Go lea fápmudus, de dat mearkkaša ahte psykologas leat erenoamáš geatnegasvuohta ja ovddasvástádus mat leat lágas muddejuvvon, nugo jávohisgeatnegasvuohta ja geatnegasvuohta vurket journála.
Psykiatar lea doavttir geas lea viidáset oahppu psyhkalaš váttuid árvvoštallamis ja dikšumis. Psykiatar lea bajimus gelbbolašvuohta psyhkalaš váttuid dálkkasdivššus.
Psykoterapevta ii leat suodjaluvvon namma, ja bargiin geat gohčodit iežaset psykosaterapevtan eai leat formála gáibádusat gelbbolašvuhtii.