Riskajoavkkut ja sin oapmahaččat

Foto: Johner/Maskot Bildbyrå AB

Leago koronavirus váráleabbo muhtimiidda?

​Eatnasat geaidda SARS-CoV-2 (ođđa koronavirus) njoammu, ožžot dábálaččat gehppes dávdamearkkaid, ja dearvvašmuvvet oalát.

Muhtin joavkkuin lea stuorát riska duođalaččat buohccát dán virusa geažil, vaikko maiddái eanas riskavuloš olbmot ožžot gehppes dávdamearkkaid. Dáppe gávnnat dieđuid das guđiin joavkkuin lea stuorát riska duođalaččat buohccát covid-19 geažil, ja rávvagiid das movt sii sáhttet suodjalit iežaset njoammuma vuostá.

Buohkat berrejit čuovvut oppalaš rávvagiid gossan- ja giehtabuhtisvuođa hárrái, ráddjet man oallugiid lahka manná ja doallat gaskka earáide. Dát lea erenoamáš deaŧalaš sidjiide geat leat riskajoavkkuin.

Riska duođalaččat buohccát lassána agi mielde ja jus leat eará dávddat, ja dievdduin lea stuorát riska go nissonolbmuin. Nuorra olbmot sáhttet maid buohccát garrasit, vaikko eai leat eará dávddat dihtosis. Muhto eanemus riska buohccát lea sis geain lea eará dávda ovdalaččas.

Odne njoammu dávda unnán Norggas. Jus njoammunvárra fas lassána, de berrejit riskavuloš olbmot leat erenoamáš várrogasat ja orrut ruovttus.

Rávvagat riskavuloš olbmuide

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta árvvoštallá áigges áigái guđiin olbmuin lea alit riska duođalaččat buohccát covid-19 geažil. Ahkejoavkkut ja eará buozanvuođat main lea mearkkašupmi riskaárvvoštallamii, leat čilgejuvvon dáin ođđa rávvagiin.

Rávvagat addojuvvojit dan mielde man olu njoammun servodagas lea, dahje lea go báikkálaččat lassánan njoammun. Buot regiovnnain Norggas lea odne unnán njoammun. Sáhttet leat báikkálaš leavvamat, omd. muhtin bargosajis, guovllus dahje suohkanis. Njoammuma leavvan lea juoga maid suohkandoaktárat árvvoštallet ovttasráđiid Álbmotdearvvašvuođa-instituhtain.

Rávvagat das maid berre/ii berre dahkat čoahkkáigessojuvvojit guovtti jovkui: 

  • Olbmot geain lea veahá alibuš riska
  • Olbmot geain lea muttolaš dahje alla riska

Veahá alibuš riska ja unnán dávdaleavvan servodagas 

Jus dávda njoammu oalle unnán, de sáhttet olbmot geain lea alibuš riska buori muddui eallit nu go earát ge servodagas; mátkkoštit, bargat ja searvat lágidemiide. Muhto leage erenoamáš dárkil čuovvut dábálaš rávvagiid, mat leat:

  • doallat gaskka buohkaide earáide go iežat lagamusaide
  • atnit buori giehtabassan- ja gossančorgatvuođa
  • bissut ruovttus jus leat buohcci

Árvvoštala sáhtát go čuovvut dáid rávvagiid ovdal go searvvat sosiála doaimmaide.

Veahá alibuš riska ja olu dávdaleavvan servodagas

Go dávda leavvá servodagas, de berrejit olbmot geain lea alibuš riska bohccát, bissut ruovttus eanemus lági mielde. Don sáhtát gal servvoštallat iežat lagamusaiguin nugo dábálaččat, mátkkoštit ja servvoštallat earáiguin, nu guhká go don ja du lagamuččat erenoamáš dárkilit čuovvubehtet oppalaš rávvagiid gaskkaid doallama ja buhtisvuođa ja giehtabassama birra. Ráddje man gallása lahka manat. Garvve báikkiid gosa oallugat čoahkkanit, omd. almmolaš sáhtuid ja gávpeguovddážiid, dahje fina doppe dalle go eai leat nu olu olbmot. Bargosajiin sáhttá leat vejolaš heivehit dilálašvuođaid.

Muttolaš/alla riska ja unnán dávdaleavvan servodagas 

Go dávda unnán njoammu, de berrejit obmot geain lea muttolaš dahje alla riska, doalahit iežaset ruovttus. Don sáhtát gal servvoštallat iežat lagamusaiguin nugo dábálaččat, mátkkoštit ja servvoštallat earáiguin, nu guhká go don ja du lagamuččat erenoamáš dárkilit čuovvubehtet oppalaš rávvagiid gaskkaid doallama ja buhtisvuođa ja giehtabassama birra. Ráddje man gallása lahka manat. Garvve báikkiid gosa oallugat čoahkkanit, omd. almmolaš sáhtuid ja gávpeguovddážiid, dahje fina doppe dalle eai leat nu olu olbmot. Bargosajiin sáhttá leat vejolaš heivehit dilálašvuođaid.

Muttolaš/alla riska ja olu dávdaleavvan servodagas 

Go lea olu dávdaleavvan servodagas, de berrejit olbmot geain lea muttolaš dahje alla riska duođalaččat buohccát, suddjet iežaset ruovttus. Garvin dihte njoammudávdda, de berret dan áigodagas geassádit dorvui, jus gulat dan jovkui geain lea muttolaš dahje alla riska garrasit bohccát. Sáhtát gal finadit olgun, ja dábálaččat servvoštallat iežat lagamuččaiguin jus sii maid doalahit iežaset ruovttus ja leat dearvašat. Berret leat erenoamáš dárkil giehtabassamiin ja gossandábiid hárrái.

Dasa lassin berret doallat guhkebuš gaskka (eandalii guokte mehtera) earáide go iežat lagamuččaide. Jus du lagamuččat deivet oallugiid beaivválaččat, de berret maiddái sidjiide doallat gaskka. Jus dat ii leat vejolaš, sáhtát árvvoštallat fárret eará sadjái dan boddii. Jus bargosajis ii leat vejolaš lágidit dilálašvuođaid suddjemii, de berre buohccindieđiheapmi árvvoštallojuvvot.

Dás sáhtát tabeallahámis viežžat illustrašuvnna dáid rávvagiidda (fhi.no)

Alibuš dahje muttolaš/alla riska?

​Riskaárvvoštallan lea joavkodásiid mielde, ii ge guoskka ovttaskas olbmuide njuolga. Joavkodásis leat stuora erohusat ovttaskas olbmuid gaskkas. Jus lea dárbu árvvoštallat dihto olbmo riskka duođalaččat buohccát, de berre su dilli árvvoštallojuvvot sierra ovttasráđiid doaktáriin.

Olbmot geain lea veahá alibuš riska

  • Ahki 65 jagis 80 jahkái (ja eandalii 70 jagis bajás) DAHJE
  • Ahki 50–65 jagi ja geas lea okta čuovvovaš sivain:
    • váibmo- ja váibmosuotnasivat (eará go bures regulerejuvvon varradeaddu)
    • buoidi (rumašmássaindeaksa (BMI) ≥ 30 ja dasa lassin dávddat deattu oktavuođas dahje BMI ≥ 40)
    • diabetes
    • bistevaš monimušsivva dahje monimušváidun
    • bissovaš geahpessivva (eará go bures regulerejuvvon astma)
    • bissovaš vuoivvassivva
    • Immunaváidudeaddji dikšun nugo seallamirko, suonjardikšu ja immunaváidudeaddji dikšu autoimmuna dávddaid geažil

Olbmuin vuollel 50 jagi lea unnán riska duođalaččat buohccát covid-19 geažil, muhto soapmásiin geain lea hejot regulerejuvvon eará dávda dahje dávddaid kombinašuvdna sáhttá dat dagahit alit riskka.  

Olbmot geain lea muttolaš/alla riska

  • ahki badjel 80 jagi, DAHJE
  • ássi buhcciidruovttus DAHJE
  • ahki 66–80 ja okta čuovvovaš dávddain, DAHJE ahki 50–65 jagi ja guokte dahje eanet čuovvovaš bissovaš dávddain:  
    • váibmo- ja váibmosuotnadávddat (eará go bures regulerejuvvon alla varradeaddu)
    • buoidi (rumašmássaindeaksa (BMI) ≥ 30 ja dasa lassin dávddat deattu oktavuođas dahje BMI ≥ 40)
    • diabetes
    • bistevaš monimušsivva dahje monimušváidun
    • bissovaš geahpessivva (eará go bures regulerejuvvon astma)
    • bissovaš vuoivvassivva
    • Immunaváidudeaddji dikšun nugo seallamirko, suonjardikšu ja immunaváidudeaddji dikšu autoimmuna dávddaid geažil DAHJE:
  • Duođalaš dearvvašvuođariska, buot ahkásaččat*:
    • Olbmot geain lea aktiiva borasdávda, leat oažžume dahje easkka loahpahan borasdávdadivssu (erenoamážit immunaváidudeaddji sonjardivššu geahppáide dahje kjemoterapiija). Varraborasdávda addá alit riskka go earálágan borasdávddat. 
    • nevrologalaš dávddat dahje deahkkedávddat mat dagahit heajos gossanfámu dahje mat čuhcet geahppáid doaibmamii (omd. ALS)  
    • immunaváidun riegádeamis, mii lea eahpestabiila dilis, dagaha stuora riskka oažžut duođalaš vuoiŋŋahatinfekšuvnnaid 
    • varradávddat mat čuhcet seallaide dahje orgánaide mat leat deaŧalaččat immunasuodjalussii 
    • dákteađatransplantašuvdna dahje orgánatransplantašuvdna
    • HIV-infekšuvdna ja vuollegis CD4-lohku
    • mearkkašahtti heajos monimušdoaibma
    • mearkkašahtti heajos vuoivvasdoaibma
    • eará, doaktára árvvoštallama mielde

* Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea várrogasvuođa prinsihpa mielde válljen listui bidjat soames duođalaš dearvvašvuođadiliid mat dagahit stuorát riskka, vaikko dál eai gávdno guorahallamat mat čájehivčče makkár riskka dat dagahit dasa ahte olmmoš duođalaččat sáhttá buohccát jus oažžu covid-19.

Sáhtát riskajoavkkuid árvvoštallama ja ávžžuhusaid duogáža birra lohkat eambbo dáppe: Álbmotdearvvašvuođa siiddut riskajoavkkuid birra.

Oppalaš rávvagat riskavuloš olbmuide ja sin lagamuččaide

​Fuolat ahte dus leat dárbbašlaš dálkasat olámuttos. Váldde ain dábálaš dálkasiid, ale ge rievdan dan eará go jus leat iežat doaktáriin soahpan.

  • Jus dus lea diibmu dearvvašvuođaásahusas, de berret mannat dohko, jus it leat eará dieđu ožžon dikšunbáikkis. Váldde oktavuođa dikšunbáikkiiin jus leat eahpádusas.  
  • Muitte giehtabassama ja čorgatvuođa gossama dáfus. Dat guoská maid sidjiide geaiguin don orut ovttas ja sidjiide geat fitnet guossis. Basa dávjá ruovttus, ja eandalii sajiid mat dávjá guoskkahuvvojit. 
  • Ale buorástahte, cummástala ja buorranatta olbmuid geat eai gula du vissui dahje gii ii leat fásta guoibmi.
  • Doala gaskka earáide, sihke barggus, olgun, ja eará sajiin gos leat. 
  • Lea buorre dearvvašvuhtii olgun váccašit, muhto mana dakkár báikái gos eai leat oallut olbmot.
  • Ale servvoštala olbmuiguin geain vuhtto dávda vuoiŋŋahagain.
  • Garvve almmolaš sáhtuid jus vejolaš, eandalii dalle go leat ollu olbmot jođus.

Oppalaš rávvagat lagamuččaide

Oppalaš rávvagat riskavuloš olbmuid lagamuččaide:

  • Doalat oktavuođa riskavuloš olbmuiguin.
  • Čuovo eandalii čorgatvuođarávvagiid ja eará doaimmaid mat eastadit dávdda njoammumis.
  • Ale fina riskavuloš olbmuid guossis jus dus leat vuoiŋŋahatdávdda mearkkat, dahje jus it oro leame áibbas dearvvaš.  
  • Fála veahkkin earániid gálgat.
  • Jus orut ovttas riskavuloš olbmuin, ja oaččut vuoiŋŋahatdávdamearkkaid dahje it oro leame dearvvaš, de ráddje ovttastallama. Jus vejolaš, de livččii buoremus orrut ja oađđit sierra lanjas, ja atnit sierra hivssega/basadanlanja. Jus dat ii leat vejolaš, de lea deaŧalaš doallat gaskka ja atnit sierra sihkaldaga ja sierra basadanávdnasiid.  

Sáhttet go áhkut ja ádját ovttastallat mánáidmánáguin?

Dál go lea servodagas lea unnun njoammudávdda várra, de sáhttet olbmot geain ovdalaččas lea veahá alibuš riska buohccát, dábálaččat ovttastallat dahje vuolgit luopmomátkái mánáidmánáiguin. Muhto dii berrebehtet erenoamáš dárkilit čuovvut njoammuneastadan-rávvagiid (giehtabassan, váruhit go gosat, doallat gaskka ja bissut ruovttus jus leat buohcci dahje dávdamearkkat).  

Jus dus lea muttolaš dahje alla riska buohccát duođalaččat, de berre árvvoštallat sáhtát go guoskevaš olbmui(guin) ovttastallat ja makkár eastadan- dahje várrogasvuođadoaimmat leat vejolaččat. Jus dárbu, de sáhttá doavttir leat veahkkin árvvoštallat man stuora riska dus lea buohccát duođalaččat. Geahča dáppe maiddái mátkerávvagiid riskavuloš olbmuide ja sin oapmahaččaide.

Rávvagat olbmuide geat ožžot ruovttubálvalusaid ja sin oapmahaččaide

Sii geat ožžot dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid ruovttus ja sin oapmahaččat /fuolaheaddjit galget čuovvut daid dábálaš rávvagiid mat addojuvvojit álbmogii ja rávvagiid riskajoavkkuide.

Dii sáhttibehtet eallit nu go dábálaččat ruovttus, ja don sáhtát addit dan fuolahusveahki maid lávet. Bearašlahtut ja oapmahaččat eai dárbbaš atnit suodjalanneavvuid ruovttus. Basset gieđaid dávjá ja dárkilit sáibbuin ja loika čáziin. Dollet ruovttu buhtisin dábálaš vuogi mielde. Basset erenoamážit sajiin mat dávjá guoskkahuvvojit.

Olbmot geain vuhtto vuoiŋŋahatdávda eai berre fitnat guossis.

Suohkana dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa bargit eai dárbbaš atnit suodjalanneavvuid jus ii várohuvvo njoammudávda, muhto sii galget čavgadit čuovvut giehtabuhtisvuođa njuolggadusaid.

Jus don oaččut vuoiŋŋahatváttuid ja dii váldibehtet oktavuođa doaktáriin, de doavttir ja vejolaččat ruovttubálvalus ovttasráđiid dinguin pláne viidáset čuovvoleami.

Eambbo dieđut Álbmotdearvvašvuođainstituhtas: Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusat ruovttus ja covid-19 njoammuma eastadeapmi

Berrejit go riskavuloš olbmot rievdadit iežaset divššu?

​Ávžžuhuvvo ahte it rievdat dálkkasdivššu jus dat ii leat sohppojuvvon iežat doaktáriin. Lea deaŧalaš ahte du vuođđodávda lea regulerejuvvon ja buori divššu vuolde. Doalat dábálaš buriid lihkadandábiid, dábálaš jándoráiggiid ja boradandábiid ja earut árgabeivviid ja vahkkoloahpaid.

Jus dus lea astma dahje kols ja dikšojuvvot vuoiŋŋahatsteoriidaiguin, (inahalerensteoriidaiguin), de berret joatkit mearriduvvon divššuin. Jus vuoiŋŋahatváttut lassánit, de berret gulahallat doaktáriin.

Eurohpá váibmosivaid doavttirsearvi lea nannen ahte ii leat ágga rievdadit varradeaddodálkkasdivššu koronavirusdávdda geažil.

Ii leat ágga rávvet ahte ii galgga álggahit, dahje ahte galgá bissehit immunasupprimerejeaddji divššu. Jus olmmoš gii oažžu immunasupprimerejeaddji divššu buohccá, de sáhttá váldit oktavuođa iežas doaktáriin oažžut rávvagiid dálkasiid, testema ja iskkadeami hárrái.

Mánát ja nuorat riskajoavkkuin

​Mánáide ja nuoraide orru covid-19 dávda čuohcame geahppasit. Dat guoská maid mánáide geain leat bistevaš dávddat, ja dán rádjái ii oro mihkke čájeheame ahte dáin mánáid lea stuorát riska garraseappot buohccát covid-19 geažil go dearvvaš mánáin. Ovdalgihtii-várrogasvuođa-prinsihpa mielde leat liikká soames joavkkut hearkkibut ja sidjiide sáhtášii árvvoštallat heivehit oahpahusa go skuvllat ja mánáid¬gárddit fas rahppojuvvojit. Eambbo dieđuid dáid joavkkuid ja covid-19 birra gávnnat dáppe:

Leat go dus gažaldagat korona birra ja dárbbašat soapmásiin ságastallat?

​Máŋga geavaheaddjeorganisašuvnna viiddidit dál fálaldaga ja vástidit gažaldagaid álbmogis ja riskavuloš olbmuin:

  • Leat go jearaldagat diabetes ja korona birra? Riŋge 815 21 948.
  • Ságastala Borasdávdaservviin borasdávdda ja korona birra telefovnnas 21 49 49 21 dahje chat bokte.
  • Lea go dus geahpesdávda ja jearaldagat korona birra? Rávvagiid addá LHL (Váibmo- ja geahpesbuhcciid riikkasearvi).
  • Jus dus leat oppalaš gažaldagat, de sáhtát maid riŋget Dearvvašvuođadirektoráhta diehtojuohkintelefovnna nummárii  815 55 015.

Sáhtán go fitnat bearašlahtuid dahje ustibiid luhtte dearvvašvuođa- ja fuolahusinstitušuvnnain?

Juo, dábálaččat sáhtát dahkat dan, muhto dihto eavttuid mielde. Dan muddui go vejolaš, de galgá lágiduvvot nu ahte guossit sáhttet fitnat buohcciviesuin, buhcciidruovttuin ja eará dearvvašvuođa- ja fuolahusásahusain. Fitnan galgá árvvoštallojuvvot ja dieđihuvvot ovdalgihtii, ja guossit galget registrerejuvvot.

Dihto olbmo dárbu oažžut guossi galgá árvvoštallojuvvot dan ektui man stuora njoammunriska guđesge lea, man stuora riskka covid-19 dagahivččii sutnje, movt njoammundilálašvuohta lea báikkálaččat ja institušuvnna kapasitehta váldit vuostá gussiid. Buot fitnamat galget čađahuvvot našuvnnalaš njoammuneastadanrávvagiid mielde.

Institušuvdna galgá erenoamážit lágidit dilálašvuođaid gussiid fitnamii go pasieantan dahje institušuvdnaássin dahje oapmahažžan lea mánná.

Buot guossit galget registrerejuvvot vai dearvvašvuođaeiseválddit sáhttet guorrat njoammuma jus dat šaddá dárbbašlaš.

Dearvvašvuođadirektoráhta lea almmuhan rávvagiid gussiid fitnamii dearvvašvuođa- ja fuolahusásahusain covid-19 njoammudávdda áigge.  Doppe gávnnat dárkilet dieđuid guossis fitnama ja árvvoštallaneavttuid birra dan oktavuođas.