Mátkerávvagat

Ráđđehus ávžžuha Norgga boargáriid garvit ja vealtat buot dárbbašmeahttun olgoriikkamátkkiid.

Foto: Mostphotos/Chad McDermott

Olgoriikkadepartemeanta (OD) rávve ahte eat mátkkoš olgoriikii jus ii leat áibbas dárbbašlaš. Dát globála mátkeráva OD:s guoská vuos ođđajagemánu 15. beaivái 2021. Davviriikkat ja Schengen- ja EEO-riikkat gos lea unnán njoammun leavvan (ng. fiskes guovllut), leat čuldojuvvon dien rávvagis. Vaikko Olgoriikkadepartemeanta lea muhtin riikkaid ja guovlluid čuoldán mátkerávvagis, de ii galgga dat ipmirduvvot ávžžuhussan vuolgit olgoriikii. Ráđđehus ávžžuha buohkaid árvvoštallat leago dárbbašlaš vuolgit olgoriikii.

Buot mátkkošteaddjit geat bohtet riikkain/guovlluin gos lea olu njoammun (ng. rukses riikkain/guovlluin) galget leat 10  beaivvi mátkekarantenas.

Geahča FHI neahttasiidduin kártta mas oainnát movt riikkat leat áigges áigái merkejuvvon ruoksadin ja fiskadin.

Mátkerávvagat galget unnidit dan riskka ahte norgalaččaide njoammu dávda olgoriikkas ja ahte olbmot čuovuhit njoammudávdda Norgii.

Gulaskutta ovdalgo vuolggát, man viidát njoammudávda lea leavvan sihke doppe gos dábálaččat orut ja doppe gosa áiggut vuolgit. Čuovo maiddái njoammuneastadannjuolggadusaid. Muitte ahte sihke njoammundilálašvuohta ja njoammuneastadannjuolggadusat sáhttet jođánit rievdat. 

Maid dagat jus boađát Norgii rukses riikkas?

Riikka sáhttá rievdat ruoksadin dan botta go don leat doppe, vaikko lei fiskat dalle go vulget. Jus riikkas gos don leat šaddet eambbo njoammumat juohke čuođi duhát ássi ektui go dat mii lea mearri, de sáhttá riikka šaddat ruoksadin.

Ráđđehus mearrida guđet riikkat leat ruoksadat, Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhta rávvagiid vuođul. Kárta ođasmahttojuvvo unnimusat juohke 14. beaivvi.

FHI neahttasiidduin oainnát guđet riikkat áigges áigái leat ruoksadat ja fiskadat.

Dábálaččat ođasmahtto kárta bearjadagaid ja rievdadusat leat fámus diibmu 00.00 lávvordaga rájes.

Go boađát rukses riikkas, de leat čuovvovaš njuolggadusat:

  • Ane njálbmesuoji girdimátkkis ja gitta dassážii go ollet ruoktot
  • Don galggat leat 10 beaivvi karantenas dan beaivvi rájes go ollet Norgii
  • Don galggat bissut ruovttus dahje eará heivvolaš orrunsajis
  • Don it galgga mannat bargui, skuvlii dahje mánáidgárdái dan áiggis go leat karantenas, muhto sáhtát bargat ruovttus
  • Don sáhtát almmolaš sáhtu čuovvut boahtinsajis karantenasadjái. Olbmot badjel 12 jagi galget atnit njálbmesuoji.
  • Don it galgga čuovvut almmolaš sáhtuid karantenaáiggis
  • Don sáhtát fitnat olgun, muhto galggat doallat buori gaskka buohkaide geaid deaivvat
  • Don berret oažžut soapmása gávppašit alccet ja gálgat eará earániid olggobealde ruovttu
  • Jus ii oktage sáhte  veahkehit du, de berret fitnat gávppis jna. dalle go doppe leat unnán eará olbmot
  • Basa gieđaid dárkilit ja dávjá
  • Dárkilastte dávdamearkkaid
  • Váldde koronateastta jus dovdagoađát dávdamearkkaid, geahča koronasjekk

Karantenageatnegasvuođa rihkkun sáhttá ráŋggáštuvvot.

Maid dagat go boađát Norgii fiskes riikkas?

Ráđđehus lea mearridan ahte lea čuldojuvvon mátkekarantenas go boahtá Norgii dihto EU/EEO-guovlluin ja -riikkain gos lea doarvái unnán njoammun leavvan. Vaikko ii dárbbaš ge leat mátkekarantenas go boahtá fiskes guovlluin, de liikká bivdá ráđđehus álbmoga vealtat ja garvit dárbbašmeahttun mátkkoštemiid olgoriikkain. Fiskes ja rukses guovllut leat merkejuvvon FHI, Álbmotdearvvaš­vuođainstituhta kárttas.

Go boađát fiskes riikkas, de leat čuovvovaš njuolggadusat:

  • Don it dárbbaš mannat karantenii
  • Čuovo dárkilit ihtet go dávdamearkkat
  • Biso ruovttus jus dovddat iežat buohccin
  • Váldde koronateastta jus fuomášat dávdamearkkaid, geahča koronasjekk
  • Doala gaskka earáide
  • Basa gieđaid dárkilit ja dávjá
  • Don it sáhte fitnat it ge galledit olbmuid buohcciviesuin dahje buhcciidruovttuin ovdal go lea gollan 10 beaivvi.
  • Jus barggat dearvvašvuođadoaimmas ja lea pasieanttaiguin dahkamuš, de ávžžuha FHI ahte dus lea negatiiva koronateasta ovdal go bargagoađát fas.
  • Testen sáhttá árvvoštallojuvvot báikkálaččat jus barggat dearvvašvuođadoaimmas, muhto ii leat pasieanttaiguin njuolga dahkamuš. Čielggat dan iežat bargoaddiin.

Mátkekarantena

Buohkat geat bohtet rukses guovlluin mat leat siskkobealde EEO/Schengen dahje riikkain mat leat olggobealde EEO/Schengen galget orrut 10 beaivvi karantenas dan beaivvi rájes go ollejit Norgii. Dat gohčoduvvo mátkekarantenan.  Geahča FHI siidduin guđet riikkat dat leat áigges áigái.

Mátkkoštit fiskes riikkaid čađa go leat jođus Norgii 

Jus mátkkoštat rukses riikkas ovtta dahje eanet fiskes riikkaid čađa, de rehkenastojuvvo karantenan dat áigi go leat fiskes guovllus. Ovdamearka: Jus mátkkoštat rukses riikkas fiskes riikii ja ádjánat 5 beaivvi fiskes riikkas ovdal go ollet Norgii, de ii leat go 5 beaivvi vel báhcán du karantenaáiggis.

Don it beasa karantenas jus boađát Norgii fiskes riikka bokte jus lea unnit go 10 beaivvi dan rájes go ledjet rukses riikkas. Mátkekarantena lea álo oktiibuot 10 beaivvi, buot dahje muhtin beaivvit dan rájes go ollet Norgii.

Jus don leat mátkekarantenas, de gustojit dutnje čuovvovaš njuolggadusat

Don galggat orrut iežat ruovttus dahje eará heivvolaš orrunsajis

Vai orrusadji adno heivvolažžan karantenaáigái, de ferte leat vejolaš garvit oktavuođa earáiguin go singuin geaiguin muđui dábálaččat orut ovttas. Dat mearkkaša ahte idjadanbáikkit gos leat eará guossit, eai leat dohkálaš karan­tenabáikin. Campenbiila, -vovdna, tealta dahje barta ii dohkkehuvvo karantenabáikin jus fertet juogadit hivssega, gievkkana dahje eará lanjaid/fasilitehtaid earái­guin go iežat dábálaš ássan-/mátkeguimmiiguin. Seamma guoská orrun­sadjái gos fertet juogadit lanjaid/fasilitehtaid earáiguin go dábálaš ássanguimmiiguin, nu go láigoviesuin ja eará báikkiin gos lea oktasaš hivsset/basadanlatnja dahje gievkkan.

Sáhtát olggobealde ruovttu dahje orrunsaji fitnat dušše jus lea vejolaš garvit earáid go iežat dábálaš ássanguimmiid

Jus finat olggobealde ruovttu dahje orrunsaji, de it galgga lahkonit earáid go sin geaiguin dábálaččat orut ovttas.

Sáhtát almmolaš báikái mannat dušše jus it boađe earáid go iežat lagamusaid lahka. Jus ii leat eará vejolašvuohta, de sáhtát finihit gálgame dárbbašlaš earániid gávppis dahje apotehkas, muhto galggat doallat unnimusat ovtta mehtera gaskka earáide ja garvit vuordinráidduid.

Ii leat lohpi čuovvut almmolaš sáhtuid. Sii geat mátkkis ollejit Norgii sáhttet liikká čuovvut almmolaš sáhtu boahtinbáikkis karantenabáikái ja gii geat vulget Norggas ovdal go karantenaáigi lea nohkan, sáhttet čuovvut almmolaš sáhtu vuolginbáikái. Buohkat sis galget geavahit njálbmesuoji almmolaš sáhtus jus leat badjel 12 jagi.

Don it sáhte mannat bargui go leat mátkekarantenas, muhto sáhtát bargat ruovttus.  Oahppit, studeanttat ja mánát eai galgga mannat skuvlii dahje mánáidgárdái.

Jus ilbmet covid-19 dávdamearkkat go leat karantenas

Jus leat karantenas ja šaddet covid-19 mearkkat , de galggat váldit oktavuođa iežat báikkálaš dearvvašvuođaguovddážiin testeheami birra.  Jus teasta lea negatiiva, de galggat liikká bissut dan logi beaivvi karantenas. Go leat dávdamearkkat, de galggat bissut ruovttus dassážii go leat dearvvaš.

Covid-19 dávdamearkkat sáhttet leat gosahat, feber, lossadit vuoigŋan, searggahagat, illáveadjin ja ahte it dovdda hája ja máisttu.

Geahča maiddái dieđuid karantena birra (mátke- ja njoammunkarantena).

Geahča maid gažaldagaid ja vástádusaid mátkekarantena birra (regjeringen.no)

Čuoldimat karantenanjuolggadusain

Váldonjuolggadus lea ahte juohkehaš galgá karantenii go boahtá Norgii, muhto das leat muhtin spiehkasteamit, dahje čuoldimat. Muhtin čuoldimat gusket sihke bargo- ja astoáigái, ja earát fas dušše bargoáigái.

Bargoáigi lea dat áigi goas olmmoš lea barggus dahje go lea mátkkošteame bargo- dahje doaibmabáikki ja ássanbáikki dahje eará fásta orrunsaji gaskka. Astoáigi lea áigi mii ii leat bargoáigi čilgehusa mielde dás bajábealde.

Vaikko livččet ge čuldojuvvon karantenageatnegasvuođas, de galggat dan muddui go vejolaš garvit lahkoneamis earáid go sin geaiguin orut ovttas. Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte jus leat čuldojuvvon dahje čovdojuvvon karantenageatnegasvuođas barggu doaimmaheami geažil, de galggat doallat buori gaskka earáide geaiguin barggat ovttas.

Don it leat šat čuldojuvvon karantenageatnegasvuođas jus dus ilbmet covid-19 dávdamearkkat dahje jus doavttir árvvoštallá ahte dutnje sáhttá leat dát dávda njommon.

Čuoldimat mátkekarantena njuolggadusain bargomátkkiid ja astoáiggi dáfus gustojit:

  • jus boađát Norgii riikkas gos lea doarvái unnán njoammun, namalassii fiskes riikkain.
  • jus vuoját iežat iežat fievrru dahje mátkebusse rukses guovllu čađa Norgii boađidettiin, go fal it idjat rukses guovllus, ja čuovut giehtabassannjuolggadusaid ja doalat gaskka earáide jus fertet bisánit.
  • go leat áibbas dárbbašlaš máŧasdoallama dihte ja eastadan dihte stuora ávnnaslaš vahágiid vistti, fatnas, viessovovnna dahje dakkáriid dáfus fitnan Ruoŧas dahje Suomas. Don it sáhte rukses guovllus idjadit, gávppis fitnat dahje atnit lagas oktavuođa earáiguin go iežat ovttasássiiguin.  
  • Olbmot geat rasttildit Norgga rájiid dan oktavuođas go lea leamaš váhnemiid ja mánáid sohppojuvvon dahje mearriduvvon ovttastallamis dahje go mánáin leat moadde ruovttu, eai dárbbaš karantenii.
  • Čuoldin karantenanjuolggadusain lea maiddái máná ja váhnema mearriduvvon ovttastallama oktavuođas go mánná lea mánáidsuodjalusa fuolahusas ja go mánná galgá ovttastallat váhnemii(gui)n. Ii addojuvvo dábálaš lohpi fitnat bearašlahtuid luhtte nuppi riikkas, ii ge vejolašvuohta garvit karantena go fas máhccá Norgii.
  • Guossit geaid Norgga eiseválddit leat bovden olgoriikkapolitihkalaš deaŧalaš ákkaid geažil eai dárbbaš mátkekarantenii.  

  • Jus dus lea (laboratovrateasttaid bokte) duođaštuvvon leamaš covid-19 maŋemus guhtta mánu, de it dárbbaš karantenii. Jus ilbmet fáhkka vuoiŋŋahatdávdamearkkat, de galggat liikká bissut ruovttus dassážii go dat jávket.

Karantenas čuoldin barggu oktavuođas

Ruoŧa ja Norgga ráji rasttildeapmi barggu oktavuođas

Jus boađát Norgii Ruoŧa guovllus man dáfus lea karanteanageatnegas­vuohta go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskka, dahje go leat barggus, de leat čuldojuvvon mátkekarantenas. Bargoáiggis, jus válddát covid-19 teastta unnimusat juohke čihččet beaivvi. Lea bargoaddi Norggas geas lea ovddasvástádus lágidit ja ruhtadit testema.

Čuoldin gusto dušše bargoáiggis. Jus dus lea astoáigi Norggas, juogo bargovuoruid gaskkas dahje ovdal go vuolggát Norggas, de fertet leat daid áiggiid mátkekarantenas.

Don it dárbbaš dihto erenoamáš duođaštusa, muhto fertet sáhttit čájehit ahte don leat čuldojuvvon karantenagáibádusas. Ovdamearkka dihte sáhttá bargoaddi addit dutnje čálalaš duođaštusa das ahte dus lea bargosadji Norggas ja orrunsadji nuppi riikkas. Dan sáhtát čájehit go rasttildat ráji.

Schengen- ja EEO-riikkaid bargiid testen (maiddái davviriikkalaččaid earret Ruoŧa ássiid)

Norgga ássit geat bohtet Norgii bargui dahje čađahit bargodoaimma, sáhttet čuldojuvvot karantenageatnegasvuođas go lea duođaštuvvon negatiiva covid-19 teasta. Dát guoská maiddái Norgga ássiide geat leat leamaš bargomátkkis.

Jus vuosttaš teasta lea negatiiva, de čuldojuvvo mátkekarantenas dušše bargoáiggis. Jus maiddái nubbi teasta lea negatiiva, de lea olmmoš čovdojuvvon karantenageatnegasvuođas sihke bargoáiggis ja astoáiggis.

Doaimmahatjođiheaddjis lea vejolašvuohta čuoldit karantenagáibádusas

Bargoaddis dahje barggaheaddjis lea geatnegasvuohta plánet doaimma nu ahte eanemus ládje garvá čuoldinvejolašvuođa. Jus ii olle čađahit karantenanjuolggadusaid, ja lea áibbas dárbbašlaš sihkkarastit deaŧalaš servodatdoaimmaid dahje áimmahuššat álbmoga vuođđodárbbuid, de sáhttá čuldojuvvojit karantenas bargoáiggis. Njoammunkarantenas čuoldin sáhttá leat dušše dalle go lea dárbbašlaš hehtten dihte heagga- ja dearvvašvuođavára.

Dakkár funkšuvnnat leat earret eará:

 

 

Čuoldin ii gusto astoáiggis, muhto dušše dalle go leat barggus dahje mátkkošteame eará ládje go almmolaš fievrruid mielde. Galggat dan muddui go vejolaš váruhit ahte it boađe eará olbmuid lahka.  

Geahča eambbo dieđuid covid-19 láhkaásahusas.

Testenstašuvnnat go Norgii boahtá

Go boađát Norgii, de sáhtát muhtin girdišiljuin, rádjerasttildanbáikkiin ja hámmaniin čađahit koronavirusteastta. Dat guoská mátkkošteddjiide geat bohtet sihke fiskes ja rukses riikkain. Testen lea eaktodáhtolaš ja nuvttá, ja lea oassin barggus unnidit riskka dasa ahte dávda čuovuhuvvo Norgii. Sihke turisttat ja Norgga ássit sáhttet iežaset testehit dáin stašuvnnain.

Fertet almmotge mannat 10 beaivvi mátkekarantenii go boađát rukses riikkas, vaikko testehat ge iežat ja vaikko teasta livččii ge negatiiva. Geahča mátkekarantena čađaheami njuolggadusaid dás ovdalis.

Jus dus gávnnahuvvo covid-19 (positiiva teasta) de fertet mannat isolašuvdnii suddjen dihte earáid dávdda vuostá ja vai dávda ii njoamo viidáseappot.

Jus dus lea Norgga persovdnanummar dahje d-nummar de oaččut teastavástádusa helsenorge.no bokte dakkaviđe go teasta lea analyserejuvvon ja vástiduvvon. Dus ferte leat elektrovnnalaš ID mainna logget sisa. Teastavástádus lea dábálaččat gárvvis 1-2 beaivvis.

Jus leat eará riikka stáhtaboargár, de oaččut teastavástádusa SMS bokte. Danne lea deaŧalaš ahte attát rievttes telefovdnanummara.

Dábálaš gažaldagat ja rávvagat olgoriikkamátkkiid hárrá

Mo jus boađán rukses rikkas, muhto in leat Norgga ássi?

Olbmot geat eai ása Norggas ja geaidda guoská karantenageatnegasvuohta, galget go bohtet Norgii čájehit duođaštusa dasa ahte lea vuosttaš 10 beaivái orrunsadji ovtta ja seamma registrerejuvvon adreassas Norggas. Jus áigu oanehit go 10 beaivvi orrut, de galgá duođaštit orrunadreassa daid beivviide go áigu leat Norggas. Duođaštangáibádus ii guoskka sidjiide geat leat registrerejuvvon Norgga ássit.

Maid dagan jus seaivvun Norgga girdišilljui ja galggan girdit viidáseappot eará báikái Norggas?

Dearvvaš olbmot geat bohtet rukses guovlluin Norgii ja geain eai leat dávdamearkkat, sáhttet girdi čuovvut dohko gosa galget vai sáhttet iežaset ruovttus orrut karantenaáiggi. Geavat njálbmesuoji olles mátkki, dassá go ollet ruoktot.

Olbmot geain leat dávdamearkkat sáhttet suohkandoaktára rávvaga mielde mátkkoštit ruovttubáikái, ovdamearkka dihte priváhta biillain. Heahtečoavddus sáhttá leat ahte son dollojuvvo karantenas dan suohkanis gos girdišillju lea.  

Sáhtán go seaivut rukses guovllus nu ahte in dárbbaš karantenii?

It. Jus girdi seaivu rukses guovllus de fertet leat 10 beaivvi mátkekarantenas. Mátkekarantenageatnegasvuođa rihkkun lea ráŋggáštusvuloš.  

Galget go dearvvašvuođabargit geat bohtet fiskes guovlluin olggobealde Norgga testejuvvot go bohtet ruoktot?  

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ávžžuha dearvvašvuođabargiid geat leamaš fiskes guovlluin olggobealde Norgga olahit negatiiva teastabohtosa ovdal go álget fas bargui. Dat guoská buot bargiide, maiddái ođđa virggehasaide ja sadjásaččaide. Testen sáhttá báikkálaččat árvvoštallojuvvojit bargiid dáfus geat eai bargga njuolga pasieanttaiguin.

Rávvagat jus mátkkošta rukses guovlluide vaikko ávžžuhuvvoge vealtat dan

Jus fertet vuolgit dárbbašlaš mátkái guvlui man ávžžuhuvvo garvit, de leat máŋga beali maid fertet jurddašit.

Vuos berret dárkkistit maid mátkedáhkádus gokčá, ja eandalii mii gusto jus buohccát mátkki vuolde.

Juohke riikka mearrida ieš makkár doaibmabijuid bokte sii geahččalit hehttet njoammuma, ovdamearkka dihte mátkeráddjejumiid, karantenaortnegiid dahje eará doaibmabijuid bokte mat sáhttet leat mátkkošteddjiide hehttehussan. Olu riikkat ja girdišiljut leat ásahan dárkkistanortnegiid ja gidden rájiid olgoriikkalaččaide. Mátkkošteaddjit soitet fertet vástidit gažaldagaid iežaset dearvvašvuođa birra ja sáhttet gildojuvvojit beassamis riikii dahje soitet biddjot karantenii.

Ovdal mátkki berre earret eará árvvoštallat:

  • Riskka ahte dávda sáhttá alcces njoammut (gosa mátkkošta, man guhká, man muddui lea oktavuohta eará olbmuiguin).
  • Riskka vásihit mátkegildosiid, olggosmannangildosa, mátkekarantena dahje eará doaibmabijuid guovllus gosa vuolgá.
  • Riska vásihit kapasitehtahehttehusaid dearvvašvuođabálvalusas mátkkoštanbáikkis jus buohccá.
  • Riskka dasa ahte ruoktot mátkái dahje ruoktot sáddemii bohtet hehttehusat jus buohccá.
  • Riskka gártat mátkekarantenii go máhccá fas Norgii.
  • Riikka ahte ii beasa bargui vuosttaš 10 beaivvi maŋŋel mátkki (guoská erenoamážit dearvvašvuođabargiide, muhto maiddái eará bargoaddiin soitet leat njuolggadusat dan dáfus).

Mátkkošteaddjit geat gullet riskajoavkkuide berrejit influeansaáigodagas váldit dábálaš influeansaboahku eanemusat 14 beaivvi ovdal go vulget mátkái.

Lea maid deaŧalaš diđoštit dábálaš mátkerávvagiid boahkuheami birra eará njoammudávddaid vuostá ja muđui eará eastadandoaibmabijuid birra.

Eastadandoaimmat mátkkis

  • Dárkilis giehtabassan sáibbuin ja čáziin lea deaŧalaš njoammuneastadeapmi, sihke mátkkis ja ráddjen dihte njoammudávdda čuovuheami. Alkoholavuđot giehtadesinfiseren sáhttá leat dohkálaš jus ii leat vejolaš gieđaid bassat.
  • Garvve buohcci olbmuid, erenoamážit sin geain leat vuoiŋŋahat-dávdamearkkat. 
  • Ale gosa earáid vuostá, basa gieđaid dávjá ja dárkilit, ale ge mátkkoš jus leat buohcci.

Studeanttat ja earát geat orrot guhká guovlluin gos guhká lea leamaš njoammu-dávda, berrejit čuovvut Norgga olgoriikkadepartemeantta, báikkálaš dearvvašvuođaeiseválddiid ja oahpahusásahusa/bargoaddi rávvagiid.

Liŋkkat eará dieđuide

Mátkkit Norggas

Norggas sáhtát mátkkoštit go fal čuovut njuolggadusaid dávdda njoammudeami vuostá. Mis lea buohkain ovddasvástádus čuovvut njoammuneastadanrávvagiid.

Mátkkoštit dainna lágiin ahte it njoammut dávdda, mearkkaša ahte don:

  • it mátkkoš go leat buohcci, it bartii ge
  • basat gieđaid dárkilit ja gosat báhpirii/giehtagávvii
  • doalat unnimusat ovtta mehtera gaskka earáide go iežat lagamusaide

Dáid rávvagiid čuovvun hehtte ja ráddje covid-19 njoammuma.

Buot deaŧaleamos njoammuneastadeapmi lea ahte bisut ruovttus jus leat buohcci. Buorre gossančorgatvuohta ja gaskka doallan lea dat mii eastada dávdda njoammuma rišihemiid bokte. Go olbmot eai mana nuppiid lahka, muhto dollet gaskka ja garvet olmmoščoagganemiid, de unnu njoammunvárra – maiddái njoammun ovdal go dávdamearkkat ihtet. Gieđaid bassan, ja erenoamážit váruhit ahte it guoskkat ámadaju basakeahtes gieđaiguin, lea hui deaŧalaš vai it njoammut alccet dainna lágiin.

Pláne mátkki

Lea deaŧalaš plánet mátkki dainna jurdagiin ahte it galgga čuovuhit njoammudávdda báikkis nubbái. Ale mátkkoš doppe gos sáhtát boahtit oallut eará olbmuid lahka, ja eandalii jus dat sáhttá máŋgga sajis dáhpáhuvvat. Mátkkit gos eanas ovttastalat iežat bearraša olbmuiguin dahje earáiguin geaiguin muđui ge ovttastalat ruovttubáikkis, eai dagat nu stuora njoammunvára.

Buot astoáiggemátkkiin lea erenoamáš deaŧalaš čuovvut dábálaš rávvagiid:

  • Jus leat buohcci ja leat vuoiŋŋahatdávdamearkkat dahje feber, de it galgga astoáiggis mátkkoštit, muhto bissut ruovttus.  Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ávžžuha ahte buohkat geain leat dávdamearkkat farggamusat váldet covid-19 teastta, loga dás eambbo testema birra.
  • Várut ahte čuovut dearvvašvuođaeiseválddiid ávžžuhusa doallat unnimusat ovtta mehtera gaskka earáide, ja eanas muddui ovttastallat dusse singuin geaiguin muđui ovttastalat dahje mátkkoštat.
  • Garvve gávppiid gos leat eanet olbmot go masa lea sadji. 
  • Garvve kollektiiva sáhtuid nu olu go vejolaš (geahča muđui kollektiivamátkkošteami rávvagiid)
  • Don it galgga mátkkoštit go leat karantenas, it bartii ge. Áidna lea dalle go alddát eai leat dávdamearkkat ja go áiggut garvit olbmo geas lea covid-19 ja geainna muđui orut ovtta viesus. 
  • Vuolgge ruoktot, jus nagodat, jus buohccát go leat barttas dahje mátkkošteame, muhto geahččal eanemus lági mielde garvit kollektiiva sáhtuid.

Kollektiivamátkefitnodagat berrejit guhkebuš mátkkiide ráhkadit sierra rutiinnaid dasa movt dahkat mátkkošteddjiiguin geat buohccájit mátkkis. Jus várohuvvo ahte mátkkošteaddjis lea covid-19, de berre son sirrejuvvot eará mátkkošteddjiin, eandalii guovtti mehter duohkái, muhto goit ovtta mehter eret eará mátkkošteddjiin. Buohcci olbmot berrejit gokčat njálmmi ja njuni bábersihkaldagain dahje ii-medisiinnalaš njálbmesujiin vai unnidit njoamuhanriskka. Jus fitná hivssegis, de galgá hivsset bassojuvvot ovdal go earát fitnet doppe.

Leat ráhkaduvvon rávvagat njoammuneastadeami birra fitnodagaide mat fállet idjadeami, guossoheami, aktivitehtaid, biergasiid láigoheami jna.

Vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođaveahki

Dus lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki dan suohkanis gos ásat, dahje doppe gos leat áigges áigái. Jus leat luomus/turistan muhtin suohkanis ja buohccát, riŋge de doavttirváktii nummaris 116 117 vai oaččut dárbbašlaš dearvvaš­vuođaveahki. Guoskevaš suohkana neahttasiidduin gávnnat dieđuid covid-19 testema birra.   

Svalbárda

Geassemánu vuosttaš beaivvi rájes luoitigođii ráđđehus Svalbárdii turisttaid nannámis, ii ge šat dárbbaš mannat karantenii go boahtá nannámis. Olgoriikkalaččat geat fásta ásset Svalbárddas, ožžot dál mannat nannámii seamma ládje go ovdal koronaáiggi.

Liikká galget buohkat geat bohtet Norgii go leat mátkkoštan rukses riikkain, čađahit olles karantenageatnegasvuođa nannámis ovdal go mannet viidáseappot Svalbárdii. Dát váldonjuolggadus guoská buohkaide geat áigot mannat Svalbárdii, maiddái fásta ássiide. Geahča eambbo dieđuid dáppe Sysselmannen på Svalbard.

Ráđđehus lea maid čavgen Svalbárdii cruise njuolggadusaid, mat vuos gustojit skábmamánu 1. beaivái 2020. Loga dáppe eambbo.

Mátkerávvagat riskavuloš olbmuide ja sin oapmahaččaide

Rávvagat riskavuloš olbmuide leat čohkkejuvvon sierra artihkkalii riskajoavkkuid birra. Dán artihkkalis čilgejuvvo maiddái geas lea unnibuš ja geas lea alit riska garrasit buohccát njoammudávdda geažil.

Go servodagas lea unnán njoammudávda leavvan, de sáhttet olbmot geain lea veahá alibuš riska go dearvvaš olbmuin, dábálaččat mátkkoštit nu go earát, muhto fertejit erenoamáš dárkilit čuovvut njoammuneastadan-njuolggadusaid.  De gal sáhttet ovdamearkka dihte áhkut ja ádját ovttastallat ja lumostallat iežaset bearrašiiguin. 

Olbmot geain lea čielgasit alit riska, seammás go servodagas lea  unnán njoammun leavvan,  fertejit juohkehaš sierra árvvoštallat gánnáha go vuolgit vai ii, ja geainna mátkkošta. Bealit maid ferte árvvoštallat:

  • Man guhká mátki bistá
  • Man lahkalaga gártá eará olbmuiguin geaiguin ii leat dábálaččat lahkalaga, man oallugat mátkkoštit ovttas ja sáhttá go mátkkis oađđit sierra lanjas ja atnit sierra hivssega 
  • Lea go álki máhccat ruoktot jus muhtin mátkošteaddji šaddá buohcci 
  • Lea go dearvvašvuođaveahkki olámuttos mátkkis

Olu oktavuođain sáhttet maiddái riskavuloš olbmot plánet mátkki mánáiguin, mánáidmánáiguin dahje eará lagas olbmuiguin geaiguin dábálaččat eai oro ovttas, dainna lágiin ahte sáhttá eastadit dávdda njoammumis. Jus njoammunvárra lassána servodagas, berrejit maiddái sii geain lea veahá alibuš riska, árvvoštallat gánnáha go vuolgit mátkái, ja sii geain lea alla riska ávžžuhuvvojit dakkár dilis bissut ruovttus. Geahča eambbo dan birra artihkkalis riskavuloš olbmuid birra.

Ávžžuhusat almmolaš sáhtuid hárrái

Almmolaš sáhtuid mielde čoahkkanit dávjá olu olbmot ovtta sadjái ja de sáhttá leat váttis doallat doarvái gaskka. De sáhttá dávda álkit njoammut. Danne ávžžuhuvvo eanemus lági mielde garvit almmolaš sáhtuid.

Almmolaš sáhtuin sáhttá dávda njoammut ovdal mátkki (vuordinsajis, manadettiin sisa), mátkki vuolde dahje maŋŋel mátkki (olggos manadettiin, gálvvuid vieččadettiin).

Kollektiiva sáhttu

Rávvagat kollektiiva mátkkošteami oktavuođas:

  • Ale mátkkoš jus leat buohcci.
  • Várut ahte it šatta ovttainge njunnálaga.
  • Ávžžuhuvvo doallat unnimusat mehtera gaskka eará mátkkošteddjiide miehtá mátkki. Gaskka doallan lea deaŧaleamos guhkibuš mátkkiin.  Jus mátki lea oanehit, omd. vuollel diimmu, de sáhttá spiehkastit dábálaš mehter-rávvagis jus čuovvu daid eará rávvagiid.
  • Árvvoštala sáhtát go maŋidit mátkki jus doppe leat olu olbmot.
  • Mátkkošteaddjit berrejit bieđganit nu viidát go vejolaš. Olbmot geain muđui lea lagas oktavuohta, sáhttet čohkkát bálddalaga.  
  • Fievrruin gos leat sihke čohkkán- ja čuožžunsajit, berrejit čohkkánsajit vuoruhuvvot ovdalii čuožžunsajiid.
  • Ale gosa ja gastte eará olbmuid guvlui. Jus fertet gossat dahje gastit, de berret atnit báhpira man bálkestat, dahje gossat/gastit giehtagávvii.
  • Doalat gieđaid buhtisin ovdal ja maŋŋel mátkki, ja mátkki vuolde. 
  • Ale guoskkat maide maid it dárbbaš.
  • Jus čuovut taxi, de berret čohkkát maŋŋestuolus.

Olbmot geat leat karantenas dahje isolašuvnnas eai galgga mátkkoštit almmolaš sáhtuid mielde.

Loga dás rávvagiid njoammuneastadeami birra almmolaš sáhtuin (busse, toga, trihkka jna.)

Girdi

Lea ráhkaduvvon sierra  bagadus njoammuneastadeapmái girdimátkkošteamis covid-19 hárrái.

Olbmot geat ožžot fáhkka vuoiŋŋahatinfekšuvnna galget bissut ruovttus, vaikko vel livčče ge gehppes dávdamearkkat. Olbmot geat leat karantenas dahje ruovttuisolašuvnnas (-erremis) eai oaččo leat girdišiljus eai ge mátkkoštit girdiin. Dat guoská sihke mátkkošteddjiide ja bargiide.

Diehtu das gos lea koronavirus fuomášuvvon almmolaš sáhtuin  

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea ráhkadan listtu das gos lea duođaštuvvon koronavirusa njoammun girdiin, fatnasiin, togain ja bussiin.