Mátkerávvagat

Olgoriikkadepartemeanta rávve ahte eat mátkkoš olgoriikii jus ii leat áibbas dárbbašlaš. Davviriikkat gos lea unnán njoammun leavvan, čuldojuvvojit dien gildosis geassemánu 15.b. rájes, ja suoidnemánu rájes čuldojuvvojit Schengen- ja EEO-riikkat gos lea unnán njoammun. Norgga siskkobealde gal sáhtát mátkkoštit.

Foto: Mostphotos/Chad McDermott

Gulaskutta ovdalgo vuolggát, man viidát njoammudávda lea leavvan sihke doppe gos dábálaččat orut ja doppe gosa áiggut vuolgit. Čuovo maiddái njoammun¬eastadeami njuolggadusaid. Muitte ahte sihke njoammundilálašvuohta ja njoammuneastadeami njuolggadusat sáhttet jođánit rievdat. 

Dát artihkal ođasmahttojuvvo dađistaga go ain bohtet ođđa mátkerávvagat.

Guovlluid Davviriikkain mat leat čuldojuvvon mátkekarantena gáibádusain, gávnnat dán kárttas.

Suoidnemánu 15.b. 2020 rájes čuldojuvvojit maiddái mátkkálaččat geat bohtet Schengen- ja EEO-riikkain mátkekarantenas daid riikkaid dáfus maid Álbmotdearvvašvuođainstituhtta lea dohkkehan njoammuneavttuid dáfus. Daid riikkaid hárrái šaddet seamma njuolggadusat go Davviriikkaid hárrái. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ođasmáhttá iežas ruovttusiidduin juohke 14. beaivvi listtu mii čájeha guđiid riikkaide dát guoská.

Eambbo dieđuid ođđa mátkerávvagiid birra suoidnemánu 15. beaivvi rájes gávnnat  ráđđehusa preassadieđáhusas.

Astoáiggemátkkit Norggas

Norggas sáhtát mátkkoštit go fal it njoammut dávdda. Mis lea buohkain ovddas-vástádus čuovvut njoammuneastadanrávvagiid.

Mátkkoštit dainna lágiin ahte it njoammut dávdda, mearkkaša ahte don:

  • it mátkkoš go leat buohcci, it bartii ge
  • basat gieđaid dárkilit ja váruhat gossamis njuolga áibmui 
  • doalat unnimusat ovtta mehtera gaskka earáide go iežat lagamusaide 

Dáid rávvagiid čuovvun hehtte ja ráddje covid-19 njoammuma.

Buot deaŧaleamos njoammuneastadeapmi lea ahte bisut ruovttus jus leat buohcci. Buorre gossančorgatvuohta ja gaskka doallan lea dat mii eastada dávdda njoammuma rišihemiid bokte. Go olbmot eai mana nuppiid lahka, muhto dollet gaskka ja garvet olmmoščoagganemiid, de unnu njoammunvárra – maiddái njoammun ovdal go dávdamearkkat ihtet. Gieđaid bassan, ja erenoamážit váruhit ahte it guoskkat ámadaju basakeahtes gieđaiguin, lea hui deaŧalaš vai it njoammut alccet dainna lágiin.

Pláne mátkki

Lea deaŧalaš plánet mátkki dainna jurdagiin ahte it galgga čuovuhit njoammudávdda báikkis nubbái. Ale mátkkoš doppe gos sáhtát boahtit oallut eará olbmuid lahka, ja eandalii jus dat sáhttá máŋgga sajis dáhpáhuvvat. Mátkkit gos eanas ovttastalat iežat bearraša olbmuiguin dahje earáiguin geaiguin muđui ge ovttastalat ruovttubáikkis, eai dagat nu stuora njoammunvára.

Buot astoáiggemátkkiin lea erenoamáš deaŧalaš čuovvut dábálaš rávvagiid:

  • Jus leat buohcci ja leat vuoiŋŋahatdávdamearkkat dahje feber, de it galgga mátkkoštit, it bartii ge. De galggat bissut ruovttus.
  • Várut ahte čuovut dearvvašvuođaeiseválddiid ávžžuhusa doallat unnimusat ovtta mehtera gaskka earáide, ja eanas muddui ovttastallat dusse singuin geaiguin muđui ovttastalat dahje mátkkoštat.
  • Garvve gávppiid gos leat eanet olbmot go masa lea sadji. 
  • Garvve kollektiiva sáhtuid nu olu go vejolaš (geahča muđui kollektiivamátkkošteami rávvagiid)
  • Don it galgga mátkkoštit go leat karantenas, it bartii ge. Áidna lea dalle go alddát eai leat dávdamearkkat ja go áiggut garvit olbmo geas lea covid-19 ja geainna muđui orut ovtta viesus. 
  • Vuolgge ruoktot, jus nagodat, jus buohccát go leat barttas dahje mátkkošteame. 
  • Kollektiivamátkefitnodagat berrejit guhkebuš mátkkiide ráhkadit sierra rutiinnaid dasa movt dahkat mátkkošteddjiiguin geat buohccájit mátkkis. Jus várohuvvo ahte mátkkošteaddjis lea covid-19, de berre son sirrejuvvot eará mátkkošteddjiin, eandalii guovtti mehter duohken, muhto goit ovtta mehter eret eará mátkkošteddjiin. Buohcci olbmot berrejit gokčat njálmmi ja njuni bábersihkaldagain dahje ii-mesisiinnalaš njálbmesuoji vai unnida njoamuhanriskka. Jus son fitná hivssegis, de galgá hivsset bassojuvvot ovdal go earát fitnet doppe.
Leat ráhkaduvvon rávvagat njoammuneastadeami birra fitnodagaide mat fállet idjadeami, guossoheami, aktivitehtaid, biergasiid láigoheami jna

Svalbárda

Geassemánu vuosttaš beaivvi rájes luoitigođii ráđđehus Svalbárdii turisttaid nannámis, ii ge šat dárbbaš mannat karantenii go boahtá nannámis. Olgoriikkalaččat geat fásta ásset Svalbárddas, ožžot dál mannat nannámii seamma ládje go ovdal koronaáiggi. Geahča eambbo dieđuid Svalbárda eiseválddiin.

Mátkkit olgoriikkas ja olgoriikii

Olgoriikkadepartemeanta doalaha gustovaš ávžžuhusaid ahte ii galggaše mátkkoštit eambbo go áibbas dárbbašlaš borgemánu 20. beaivvi 2020 rádjái, buot riikkaide earret daid guovlluide Davviriikkain gos lea dohkálaš njoammundássi.

Jus fitná dáin guovlluin, de ii dárbbaš mannat karantenii go fas máhccá Norgii. Ii ovttage guvlui Suomas, Islánddas ja Dánmárkkus guoskka karantenageatnegas­vuohta, muhto Ruoŧas gullet buot guovllut, karantenageatnegas­vuođa vuollái.  Geahča dás guovlluid mat leat čuldojuvvon karantenageatnegasvuođas (fhi.no).

Mátkerávvagat galget unnidit dan riskka ahte norgalaččaide njoammu dávda olgoriikkas ja ahte olbmot čuovuhit njoammudávdda Norgii.

Buohkat geat bohtet olgoriikkas Norgii, earret astoáiggemátkkiin Davviriikkaid guovlluin gos lea unnán njoammun, galget mannat karantenii 10 jándora dan beaivvi rájes go bohte Norgii. Dát gohčoduvvo dás mátkekarantenan.

Rievdadusat suoidnemánu 15.b. 2020 rájes Eurohpá-mátkkiid hárrái

Suoidnemánu 15.b. rájes sáhtát maiddái mátkkoštit Schengen- ja EEO-riikkain gos lea dohkálaš njoammundilli nu ahte it dárbbaš mannat mátkekarantenii go máhcat Norgii. Álbmotdearvvašvuođainstituhtta (FHI) lea mearridan njoammuneavttuid. FHI ođasmáhttá áigges áigái mearrádusa das guđet riikkat dat leat.

Dat mearkkaša ahte suoidnemánu 15.b. rájes lea vejolaš mátkkoštit eanet riikkaide Eurohpás. Dat lea danne go otná globála mátkerávvagat ložžejuvvojit soames riikkaid dáfus. Guđet riikkat ja guovllut dat leat, lea dan duohken movt doppe lea njoammundilálašvuohta.

Olgoriikkadepartemeantta (OD) mátkerávvagat leat heivehuvvon FHI njoammuneavttuide. OD čuoldá guoskevaš riikka globála márkegildosa rávvagis go riika deavdá eavttuid maid FHI lea mearridan dohkálaš njoammundássin. Koronapandemiija oktavuođas árvvoštallá OD mátkerávvagiid erenoamážit njoammundilálašvuođaid, mátkegielddusrávvagiid ja man muddui guoskevaš riikkat ieža rahpet rájiid.

Buohkat geat mannet Norggas eará riikkaide fertejit dovdat daid njuolggadusaid mat áigges áigái gustojit riikkain gosa mannet.

Jus njoammundilli rievdá dan botta go don leat olgoriikkas, nu ahte riikka fas gártá OD mátkerávvagiid vuollái ja ásahuvvo karantena go boađát guoskevaš guovllus Norgii, de rávvet du máhccat ruoktot. Don šattat dasto mannat 10 jándora mátkekarantenii go ollet Norgii.

Turisttat geat bohtet Norgii, sáhttet máhcahuvvot ruovtturiikii.

Mátkkoštit Ruoŧa čađa

Lea vejolaš vuodjit iežas fievrruin Davviriikkalaš guovllu čađa gos lea alla njoammunriska (dál Ruoŧŧa) go lea manname Norgii dahje boahtime Norggas, nu ahte ii dárbbaš mannat mátkekarantenii go olle Norgii. Dat lea dainna eavttuin ahte ii leat idjadan dán guovllus, ja ahte doallá gaskka earáide jus ferte bisánit. Eaktuduvvo maiddái ahte vállje oaneheamos geainnu.

Davviriikkaid neahttasiiddut gos leat dieđut mátkemearrádusaid ja covid-19 birra

Norgga eiseválddiid neahttasiiddut gos leat rávvagat

Rávvagat ovdal go vuolggát riikii man eiseválddit ávžžuhit garvit

Jus fertet mannat dárbbašlaš mátkái guvlui man ávžžuhit garvit, de lea olu maid gánnáha jurddašit.

Go ráhkkanat vuolgit, de berret dárkkistit maid mátkedáhkádus gokčá, ja mat njuolggadusaid gustojit jus don buohccát mátkkis. 

Juohke riikka sáhttá ieš mearridit doaibmabijuid ja ráddjehusaid eastadan dihte dávdanjoammuma, ovdamearkka dihte mátkkoštanráddjehusaid, karantena-ortnegiid dahje doaibmabijuid mat sáhttet čuohcat mátkkošteddjiide. Máŋga riikka ja olu girdišiljut leat ásahan kontrolla ja gidden rájiid olgoriikkalaččaide. Mátkkošteaddjit fertejit vástidit gažaldagaid iežaset dearvvašvuođa birra ja soitet gildojuvvot boahtimis riikii dahje biddjojuvvojit karantenii.

Ovdal mátkki fertejit buohkat árvvoštallat čuovvovaš áššiid:

  • Riska ahte dutnje njoammu dávda (báiki, man guhká leat doppe, oktavuohta earáiguin).
  • Riska deaividit mátkeráddjehusaid, gildosiid, karantena ja eará doaibmabijuid riikkas gosa manat.
  • Riska dasa ahte dearvvašvuođadoaimmahagain báikkis gosa vuolggát ii leat kapasitehta dikšut du jus buohccát.
  • Riska dasa ahte ii leat vejolaš vuolgit dahje sáddejuvvot ruoktot jus buohccát.
  • Riska gártat mátkekarantenii go máhcat Norgii maŋŋel mátkki.
  • Riska ahte it beasa bargui vuosttaš logi beaivvi maŋŋel go ollet ruoktot (guoská erenoamážit dearvvašvuođabargiide, muhto maiddái eará bargosajiin sáhttet leat dakkár njuolggadusat). 

Mátkkošteaddjit geat gullet riskajoavkkuide berrejit influeansaáigodagas váldit dábálaš influeansa¬boahku 14 beaivvi sisa ovdal go vulget.

Lea maid deaŧalaš dovdat daid oppalaš mátkerávvagiid eará njoammudávddaid vuostá boahkuheami hárrái ja muđui eastadandoaimmaid.

Eastadandoaimmat mátkkis

  • Dárkilis giehtabassan sáibbuin ja čáziin lea deaŧalaš njoammuneastadeapmi, sihke mátkkis ja ráddjen dihte njoammudávdda čuovuheami. Alkoholavuđot giehtadesinfiseren sáhttá leat dohkálaš jus ii leat vejolaš gieđaid bassat.
  • Garvve buohcci olbmuid, erenoamážit sin geain leat vuoiŋŋahat-dávdamearkkat. 
  • Ale gosa earáid vuostá, basa gieđaid dávjá ja dárkilit, ale ge mátkkoš jus leat buohcci.

Studeanttat ja earát geat orrot guhká guovlluin gos guhká lea leamaš njoammu-dávda, berrejit čuovvut Norgga olgoriikkadepartemeantta, báikkálaš dearvvašvuođaeiseválddiid ja oahpahusásahusa/bargoaddi rávvagiid.

Ráddjehusat ja čuoldimat

Leat ásahuvvon ráddjehusat unnidan dihte njoammunriskka, ja nu maiddái ráddjehusat riikii boahtima hárrái. Olbmot sáddejuvvojit ruovttoluotta dahje gártet karantenii. Dat guoská girdi-, cruisefanas- ja eará fanasmátkkošteddjiide.

Sisabeassangildosis leat čuldojuvvon:

Leat olu spiehkasteamit mátkkoštangildosis. Dieđuid ja gažaldagaid dáid spiehkastemiid birra gávnnat Olgoriikkadirektoráhta (UDI) siidduin.

Buohkat fertejit čuovvut áigges áigái gustojeaddji mátkekarantenanjuolggadusaid.

Olbmot geat  bohtet Norgii dál, galget leat mátkekarantenas 10 jándora dan beaivvi rájes go bohtet riikii vaikko leat ge čuldojuvvon sisabeassangildosis. Mátkekarantenii eai dárbbaš sii geat bohtet Davviriikkain guovlluin gos lea dohkálaš vuollegis njoammundássi.

Jus don leat Norggas, ja leat mátkekarantenas, de sáhtát guođđit Norgga ovdal go dat 10 beaivvi leat gollan. Don it sáhte kollektiivasáhtuin mátkkoštit olggos Norggas, muhto galggat fuolahit ahte mátkkoštettiin ii leat oktavuođas earáiguin go iežat lagamusaiguin.

Maid dagan jus seaivvun Norgga girdišilljui ja galggan girdit viidáseappot eará báikái Norggas?

Dearvvaš olbmot geain eai leat dávdamearkkat sáhttet girdit loahpageahčái mátkki (loahppadestinašuvdnii) ja orrut karantenaáiggi iežaset ruovttus.

Olbmot geain leat dávdamearkkat, galget fievrreduvvot ruovttubáikái suohkan-doaktára čujuhusaid mielde, ovdamearkka dihte priváhta biillain. Heahtečoavddus sáhttá leat ahte olmmoš dollojuvvo karantenas dan suohkanis gos girdišillju lea.

Mátkekarantena

Buohkat geat bohtet olgoriikkas galget 10 jándora karantenii dan beaivvi rájes go bohtet Norgii. Dat gohčoduvvo mátkekarantenan. Dat ii guoskka sidjiide geat bohtet Norgii astoáiggemátkkiin Davviriikkain gos lea unnán njoammun. Suoidnemánu 15.b. rájes guoská dat maiddái sidjiide geat bohtet Schengen- ja EEO-riikkain gos lea dohkálaš njoammundássi. Geahča FHI siidduin guđet riikkat dat leat áigges áigái.

Jus don leat mátkekarantenas, de galggat:

  • Orrut iežat ruovttus dahje eará heivvolaš orrunsajis.
  • Sáhtát orrut olggobealde iežat ruovttu dahje orrunsaji dušše jus it boađe eará olbmuid lahka go daid geaiguin dábálaččat orut ovttas.

Eará olbmuid lahka mearkkaša dán oktavuođas unnit go guokte mehter duohken eambbo go 15 minuhta, njuolggo guoskan dahje guoskan eará olbmuid njuoskasiidda (čolgii, bivastahkii, snuolggaide, šliivviide dahje gatnjaliidda). It ábut mannat bargui go leat mátkekarantenas, muhto sáhtát bargat ruovttukantuvrras.

Jus leat karantenas ja oaččut nuorvomearkkaid, nugo gosahaga, febara dahje lossadit vuoigŋagoađát, de galggat bissut ruovttus, it ge fitnat olgun unnimusat jándora maŋŋelii go leat dearvvašnuvvan (eai šat dovdo dávdamarkkat). Váldde oktavuođa fástadoaktáriin dahje eará dearvvašvuođavehkiin jus dárbu. Jus teasta čájeha ahte dus lea covid-19 de berret bissut ruovttus dassá go oaččut negatiiva iskkusvástádusa ja eai šat dovdo dávdamearkkat.

Davviriikkaid ja Norgga rájiid rasttildeapmi barggu oktavuođas

Jus rasttildat Norgga ja Davviriikkaid rájiid guovlluide gos lea olu njoammun go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskka dáin riikkain, dahje go leat barggus, de leat čuldojuvvon mátkekarantenas. Dat guoská sihke sidjiide geat orrot Norggas geat barget dahje mátkkoštit Davviriikkaid guovllus go lea olu njoammun dahje leat bargomátkkis guovlluin Davviriikkain gos lea olu njoammun, ja sidjiide geat bohtet Ruoŧas guovlluin gos lea olu njoammun ja geat galget bargui Norgii.

Davviriikkat leat Ruoŧŧa, Suopma, Danmárku, Islánda, Fearsullot, Ruonáeanan ja Ålánda.

  • Don leat čuldojuvvon dušše dalle go mátkkoštat orrunsaji ja bargosaji gaskkas ja go leat barggus.
  • Galggat liikká, dan muddui go vejolaš, váruhit mannamis eará olbmuid lahka sihke barggus ja mátkkoštettiin.
  • Jus dus lea friddjaáigi Norggas – juogo bargovuoruid gaskka dahje ovdal go vuolggát olggos Norggas, de galggat bissut karantenas dán friddjaáiggis.
  • Fertet leat mátkekarantenas logi jándora dan rájes go maŋemus bohtet ráji rastá Norgii Davviriikkas go lea olu njoammun.

Don it dárbbaš ohcat dán karantenačuoldima. Čuoldin gusto beroškeahttá das man guhká barggat Norggas. Čuoldin gusto sihke dalle go beaivválaččat rasttildat ráji, dalle go guhkebuš barggat dáppe, ja maiddái jus leat ovttaskas bargodoaimmas.

Don it dárbbaš dihto duođaštusa, muhto fertet sáhttit čujuhit ahte čuoldin guoská dutnje. Ovdamearkka dihte sáhttá bargoaddi čálalaččat duođaštit ahte dus lea bargosadji Norggas ja orut Ruoŧas dahje Suomas. Dan sáhtát čájehit go rasttildat ráji.

Go leat bargomátkkis eará Davviriikkas de fertet čuovvut njuolggadusaid mat doppe leat.

Schengen- ja EEO-riikkaid bargiid testen, earret Davviriikkaid ássiid

Olbmot geat bohtet Norgii Schengen-/EEO-guovlluin olggobealde Davviriikkaid, sáhtte čuldojuvvot karantenageatnegasvuođas jus bargoaddi fuolaha ahte sii testejuvvojit guovtte geardde maŋŋel go bohtet Norgii. Vuosttaš teasta galgá leat negatiiva ovdal go oažžu bargagoahtit. Gáibiduvvo guovtte geardde testen maŋŋel go boahtá Norgii unnimusat 48 diimmu gaskka, ja maŋit teasta sáhttá váldot áramusat viđát beaivvi.

Jus vuosttaš teasta lea negatiiva, de čuldojuvvo mátkekarantenas dušše go bargá dahje go mátkkošta bargui/barggus. Astoáiggis galgá leat mátkekarantenas. Jus maiddái nubbi teasta lea negatiiva, de lea olmmoš čovdojuvvon karantenageatnegasvuođas sihke bargoáiggis ja astoáiggis. Eambbo dieđuid gávnnat dás, covid-19-láhkaásahusas.

Jus lea hui dárbbašlaš máŧasdoallan

Olbmot geat rasttildit Ruoŧa ja Norgga ráji, ja bohtet guovllus mii lea karantenageatnegasvuođa vuolde (juste dál guoská dat olles Ruŧŧii) go leat leamaš iežaset opmodaga dárbbašlaš máŧasdoallame ja bearráigeahččame eastadan dihte stuora ávnnaslaš vahágiid iežaset astoáiggeviesus Ruoŧas, eai dárbbaš mannat karantenii go bohtet fas Norgii.

Karantenas čuoldin ii gusto jus lea idjadan astoáiggeviesus dahje eará sajis Ruoŧas ovdal go fas máhccá Norgii. Karantenas čuoldin ii gusto de ge jus olmmoš lea Ruoŧas fitnan gávppiin, gávpeguovddážiin dahje dakkár báikkiin dahje lea leamaš lahka earáid go iežas dálu olbmuid.

Váhnemiid ja mánáid ovttastallan

Olbmot geat rasttildit Norgga rájiid dan oktavuođas go lea leamaš váhnemiid ja mánáid sohppojuvvon dahje mearriduvvon ovttastallamis dahje go mánáin leat moadde ruovttu, eai dárbbaš karantenii.

Čuoldin karantenanjuolggadusain lea máná ja váhnema mearriduvvon ovttastallama oktavuođas go váhnemat leat earránan dahje eai oro ovttas, dahje go mánná lea mánáidsuodjalusa fuolahusas ja go mánná galgá ovttastallat váhnemii(gui)n. Ii addojuvvo dábálaš lohpi fitnat bearašlahtuid luhtte nuppi riikkas, ii ge vejolašvuohta garvit karantena go fas máhccá Norgii.

Doaimmahatjođiheaddjis lea vejolašvuohta čuoldit karantenagáibádusas

Doaimmahatjođiheaddji sáhttá čuoldit karantenagáibádusas olbmuid geat leat hui dárbbašlaččat dasa ahte doalahit jođus funkšuvnnaid mat leat heakka ja dearvvašvuođa dáfus dárbbašlaččat. Dakkár funkšuvnnat leat earret eará:
  • dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa váktadoaibma 
  • sihkarvuođabargu  (politiija-, buollin- ja gádjungearggusvuohta)
  • deaŧalaš servodatdoaimmaid alimus jođiheaddjit
Čuoldin ii gusto astoáiggis, muhto dušše dalle go leat barggus dahje mátkkošteame eará ládje go almmolaš fievrruid mielde. Galggat dan muddui go vejolaš váruhit ahte it boađe eará olbmuid lahka.  


Mátkerávvagat riskavuloš olbmuide ja sin oapmahaččaide

Rávvagat riskavuloš olbmuide leat čohkkejuvvon sierra artihkkalii riskajoavkkuid birra. Dán artihkkalis čilgejuvvo maiddái geas lea unnibuš ja geas lea alit riska garrasit buohccát njoammudávdda geažil.

Go servodagas lea unnán njoammudávda leavvan, de sáhttet olbmot geain lea veahá alibuš riska go dearvvaš olbmuin, dábálaččat mátkkoštit nu go earát, muhto fertejit erenoamáš dárkilit čuovvut njoammuneastadan-njuolggadusaid.  De gal sáhttet ovdamearkka dihte áhkut ja ádját ovttastallat ja lumostallat iežaset bearrašiiguin. 

Olbmot geain lea čielgasit alit riska, seammás go servodagas lea  unnán njoammun leavvan, nu go dilli lea dál, fertejit juohkehaš sierra árvvoštallat gánnáha go vuolgit vai ii, ja geainna mátkkošta. Bealit maid ferte árvvoštallat:
  • Man guhká mátki bistá
  • Man lahkalaga gártá eará olbmuiguin geaiguin ii leat dábálaččat lahkalaga, man oallugat mátkkoštit ovttas ja sáhttá go mátkkis oađđit sierra lanjas ja atnit sierra hivssega 
  • Lea go vejolaš máhccat ruoktot jus muhtin mátkeguoibmi šaddá buohcci 
  • Lea go dearvvašvuođaveahkki olámuttos mátkkis
Olu oktavuođain sáhttet maiddái riskavuloš olbmot plánet mátkki mánáiguin, mánáidmánáiguin dahje eará lagas olbmuiguin geaiguin dábálaččat eai oro ovttas, dainna lágiin ahte sáhttá eastadit dávdda njoammumis. Jus njoammunvárra lassána servodagas, berrejit maiddái sii geain lea veahá alibuš riska, árvvoštallat gánnáha go vuolgit mátkái, ja sii geain lea alla riska ávžžuhuvvojit dakkár dilis bissut ruovttus. Geahča eambbo dan birra artihkkalis riskavuloš olbmuid birra.

Ávžžuhusat almmolaš sáhtuid oktavuođas

Almmolaš sáhtuid mielde čoahkkanit dávjá olu olbmot ovtta sadjái ja de sáhttá leat váttis doallat doarvái gaskka. De sáhttá dávda álkit njoammut. Danne ávžžuhuvvo eanemus lági mielde garvit almmolaš sáhtuid.

Almmolaš sáhtuin sáhttá dávda njoammut ovdal mátkki (vuordinsajis, manadettiin sisa), mátkki vuolde dahje maŋŋel mátkki (olggos manadettiin, gálvvuid vieččadettiin).

Kollektiiva sáhttu

Rávvagat kollektiiva mátkkošteami oktavuođas:
  • Ale mátkkoš jus leat buohcci.
  • Doalat unnimusat ovtta mehtera gaskka eará mátkkošteddjiide.
  • Árvvoštala sáhtát go maŋidit mátkki jus doppe leat olu olbmot.
  • Eanemustá bealli mátkkošteddjiid stuoluin sáhttet adnojuvvot, ja dat mearkkaša ahte mátkkošteaddjit eai sáhte atnit eambbo go juohke nuppi saji. Olbmot geat orrot ovttas, sáhttet čohkkát bálddalaga.  
  • Ale gosa ja gastte eará olbmuid guvlui. Jus fertet gossat dahje gastit, de berret atnit báhpira man bálkestat, dahje gossat/gastit giehtagávvii.
  • Doalat gieđaid buhtisin ovdal ja maŋŋel mátkki, ja mátkki vuolde. 
  • Ale guoskkat maide maid it dárbbaš.
  • Váldde vuhtii eará mátkkošteddjiid, erenoamážit vuoras olbmuid.
  • Jus čuovut taxi, de berret čohkkát maŋŋestuolus. 
Olbmot geat leat karantenas dahje isolašuvnnas eai galgga mátkkoštit almmolaš sáhtuid mielde.

Girdi

Njálbmesuoji geavaheapmi ii leat eiseválddiid ráva dál. Girdifitnodagat mearridit ieža dan. Olbmot geain lea fáhkka vuoiŋŋahatinfekšuvdna, galget bissut ruovttus, vaikko leat dušše gehppes dávdamearkkat. Olbmot geat leat karantenas dahje ruovttu-isolašuvnnas eai galgga leat girdišiljus dahje mátkkoštit girdiin. Dat guoská sihke mátkkošteddjiide ja bargiide.  

Loga dás rávvagiid girdijohtolahkii covid-19 njoammuma eastadeami birra.

Vuojadeapmi, sáttogáttiin ja olgoáimmus orostallan

Vuojadanhállat ja vuojadanguovddážat sáhttet rahppojuvvot buohkaide geassemánu 15. beaivvi rájes jus leat dohkálaš njoammuneastadan-doaibmabijut.

Ii leat makkárge riska ahte covid-19 njoammu čázi bokte jus vuojada sáiva- dahje mearračázis. Dat maid berre muittus atnit leat dábálaš rávvagat giehtabassama ja gaskka doallama birra. Jus leat olu olbmot, de geahččal gávdnat eará gátti dahje vuojadanbáikki.

Teltamátkkiin, riidemis, sihkkelastimis ja eará olgodoaimmain galgá čuovvut dábálaš njoammuneastadannjuolggadusaid. Ja muđui galgá čuovvut dábálaš olmmošvieru olgun; jus vejolaš, de ii berreše earánastit lundui, ii ge nuoskkidit, ja muđui várrogasat dolastit.

Campen, luopmu oapmedáluin ja eará lágán vásáhusluomuid sáhttá čađahit go fal čuovvu dábálaš njoammuneastadannjuolggadusaid.

Buohccindieđihuvvon go mun jus ferten bissut ruovttus?

Dus lea vuoigatvuohta buohccindieđihuvvot jus fertet bissut ruovttus danne go dutnje lea koronavirus njommon, dahje várohuvvo njommon dahje leat gohččojuvvon karantenii. Iešdieđáhus galgá álo árvvoštallojuvvojit ovdal buohccindieđiheami.  

NAV sáhttá dohkkehit buohccindieđiheami almmá persovnnalaš iskkadeami haga go lea sáhka njoammudávddas mas lea mearkkašupmi álbmotdearvvašvuhtii.