Njoammun ja inkubašuvdnaáigi

Foto: Helsedirektoratet/Eline Korsnes Sundal

Koronavirus njoammu vuosttažettiin čolgga rišiheami bokte. Koronavirus lea smávva goaikkanasain mat riššet njálmmis ja njunis olbmos geasa dávda lea njommon, go son gossá dahje gastá. Dávda njoammu dábálepmosit dan bokte ahte eará olmmoš vuoiŋŋáda 
njoammudeaddji goaikkanasaid áimmus, dahje oažžu virusa gieđaide ja gieđain fas vuoiŋŋahahkii go duohtada iežat ámadaju.

Ná sáhtát hehttet njoammuma:

  • Ale gosa dahje gastte earáid guvlui.
  • Doalat iežat unnimusat mehtera eret dakkáriin geat gosset.
  • Gosa bábersihkaldahkii man dasto bálkestat. Maŋŋel galggat gieđaid bassat.
  • Jus ii leat bábersihkaldat, de berret gossat giehtagávvii nu ahte it rišat goaikkanasaid áibmui, ja dasto galggat gieđaid bassat.
  • Basa gieđaid dávjá ja dárkilit sáibbuin loika čázis, eandalii go leat leamaš olbmuid siste.
  • Sáhtát maiddái bassat desinfiserenávdnasiin mas lea alkohola, jus čáhci ja sáibu ii leat olámuttos.
  • Fuomáš eará dearvvahanvugiid go buorástahttima ja buorresteami.

Inkubašuvdnaáigi ja dávdamearkkat

Inkubašuvdnaáigi lea áigi dan rájes go dávda lea njommon dan rádjái go dávda addigoahtá dávdamearkkaid. Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna WHO lea meroštallan ahte koronavirusa inkubašuvdnaáigi lea 5-6 beaivvi, muhto sáhttá leat 0-14 beaivvi.

Dávdamearkkat leat sullii seammaláganat go nuorvvu ja influeansa mearkkat.

  • Feber, čottabávččas ja gosahat.
  • Muhtimat ožžot geahpesvuolšši ja vuoigŋanváttuid.

Sii geat buohccájit, ožžot dábálaččat álggos čottabákčasa, nuorvvu ja gehppes gosahaga, searggahaga ja dovdet iežaset buohccin. Muhtimiin šaddá njárbes čoavji, luhčadávda, muhto dat ii leat dábálaš.

Olbmot dovdet buozanvuođa hui iešguđet ládje. Dán rádjái orru dát leame dábálaš:

  • Gehppes dávdamearkkat (dát guoská eatnasiidda geat leat buohccit, birrasii 8 logi buohccis). Dávdamearkkat jávket ovtta-guovtti vahkkus ja eatnasat eai dárbbaš divššu.

  • Dábálaš buohcci: Maŋŋel 4-7 beaivvi gehppes dávdamearkkaiguin šaddá muhtimiidda lossat vuoigŋat, gosahat vearáska, ja feber lassána. Jus don vásihat lossa vuoigŋama, de berret váldit oktavuođa doaktáriin. Muhtimat fertejit sáddejuvvot buohccivissui.

  • Duođalaš buohcci: Seamma mearkkat go dábálaš buohcamis, muhto dát olbmot dárbbašit dasa lassin vel intensiivadivššu. Dáin olbmuin sáhttet leat dávdamearkkat 3-6 vahkku. Muhtimat sis geat duođalaččat buohccájit, jápmet.

Mis eai leat vuos nu olu dieđut duođalaš buohccáma riskkaid birra. Buohccivissui sádden, intensiivadikšu ja jápmin lea dábáleabbo boares olbmuid ja sin gaskkas geain lassin leat eará buozanvuođat. Erenoamáš stuora riska lea boares olbmuide geain lassin leat eará buozanvuođat, muhto duođalaččat buohccát sáhttet maiddái olbmot geain eai leat ovdalaččas dihtosis riskadilálašvuođat.

Dávdda vuostá ii gávdno dihto dikšunvuohki, ii ge boahkuheapmi (vaksina).

Koronavirusa ja šaddogavjaallergiija (pollen-) dávdamearkkaid erohus[IO1] 

Oallugat Norggas giksašuvvet šaddogavjaallergiijain giđđat, ja dávda­mearkkat sáhttet leat seammaláganat go koronavirusa mearkkat, nu go ahte njunni dahppo dahje golgá, gastin, čalmmit golget dahje sakŋidit ja muhtimat ožžot astmáváttuid. Šaddogavjaallergiija ii atte čottabákčasa, searggahaga dahje febera nu go koronavirus sáhttá dahkat.

Loga eambbo šaddogavjaallergiija ja dávdamearkkaid birra

Sáhttá go koronavirus njoammut olbmuin geain eai leat dávdamearkkat?

  • Dábálepmosit njoammu olbmuin geain leat dávdamearkkat, muhto sáhttá maid njoammut ovdalaš go dávdamearkkat ilbmet.
  • Jus leat buohcci, de biso ruovttus.

Maid dagan jus jáhkán munnje lea njommon?

  • Jus leat buohcci, de biso ruovttus.
  • Jus leat buohcci ja dárbbašat doavtterveahki, dahje dárbbašat sierra dearvvašvuođarávvagiid, de váldde telefovnna bokte dahje elektrovnnalaččat oktavuođa fástadoaktáriin.
  • Jus dárbbašat hoahppuveahki it ge oaččo fástadoaktára ságaide, de riŋge 116 117.
  • 113-nummárii galgá riŋget dušše jus lea heaggavárra.

Maid mearkkaša ahte WHO gohčoda koronavirusa pandemiijan?

Pandemiija sáhttá definerejuvvot leat "buozanvuohta mii falleha hui oallugiid ja hui johtilit njoammu miehtá máilmmi."

Dárkilis giehtabassan lea deaŧalaš vuohki eastadit njoammuma guoskkaheami bokte

Dárkilis giehtabassan lea beaktilis vuohki eastadit dávddaid njoammumis.

  • Olbmot geat leat buohccit berrejit bassat gieđaid dárkilit go lea vejolaš ahte sii leat njoammu ávdnasiid ožžon gieđaide (omd. go leat njuni sihkkon), ovdal go guoskkahit maidege iežaset birrasis.
  • Ávžžuhuvvo bassat gieđaid sáibbuin loika čázis, muhto giehtadesinfiseren lea buorre molssaeaktu, man maiddái sáhttá buohcciseaŋggas čađahit.
  • Lea deaŧalaš ahte bearašlahtut ja earát buohcci lahkosis maiddái basset gieđaid bures go leat guoskkahan buohcci dahje maidege mas sáhttet leat njoammu ávdnasat, omd. njunnesihkaldagaid.

Ii ávžžuhuvvo ahte earát go dearvvašvuođabargit geavahit njálbmesuoji

Dearvvaš olbmot eai berre geavahit njálbmesuoji. Dat ii guoskka dearvvašvuođa-bargiide, dahje sidjiide geain lea dahkamuš olbmuin geasa lea dahje geasa várohuvvo leat koronavirus njommon.

Oallugat geat eai leat hárjánan geavahit dakkár njálbmesuoji, geavahit dan boastut, ja guoskkahit iežaset ámadaju dávjá, ja dat sáhttá lasihit njoammunvára. Buohcci olbmot sáhttet geavahit dakkára vai eai njoammut dávdda earáide.

Geain berre iskojuvvot lea go koronavirus?

Olbmot ruovttukarantenas eai galgga iskojuvvot, eai ge sii galgga váldit oktavuođa dearvvašvuođabálvalusain jus eai dárbbaš dearvvašvuođaveahki.

Dihto pasieantajoavkkut ja dearvvašvuođabargit geain leat vuoiŋŋahatdávda-mearkkat vuoruhuvvojit iskojuvvot.

Iskaneavttut árvvoštallojuvvojit dađi mielde go oaidnit movt manná.

Buhtisteapmi ruovttus ja almmolašvuođas

Lea ain eahpesihkar man guhká virus eallá olggobealde goruda. Dat boahtá das makkár ávdnasis dat lea, movt temperatuvra, čuovga ja áibmolávttasvuohta lea. Danne go virus sáhttá gávdnot vaikko gos, de lea giehtabassan buoremus eastadanvuohki.

Dearvvašvuođadirektoráhtta lea ávžžuhan sáhttolaččaid dávjjibut bassat T-bánevovnnaid, bussiid, trihkaid jna. Dearvvašvuođadirektoráhtta ávžžuha maiddái dávjjibut bassat báikkiid gos olu olbmot vánddardit.