Dávdamearkkat, inkubašuvdnaáigi ja movt dávda dovdo

Foto: Helsedirektoratet/Eline Korsnes Sundal

Koronavirus njoammu vuosttažettiin čolgga rišiheami bokte. Koronavirus lea smávva goaikkanasain mat riššet njálmmis ja njunis olbmos geasa dávda lea njommon, go son gossá dahje gastá. Dávda njoammu dábálepmosit dan bokte ahte eará olmmoš vuoiŋŋáda njoammudeaddji goaikkanasaid áimmus, dahje oažžu virusa gieđaide ja gieđain fas vuoiŋŋahahkii go duohtada iežat ámadaju.

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ávžžuha ahte buohkat geain leat covid-19 dávdamearkkat testejuvvojit. Loga iežat suohkana ruovttusiidduin movt sii organiserejit testema.

Koronavirusa dávdamearkkat

Dávdamearkkat leat sullii seammaláganat go nuorvvu ja influeansa mearkkat.

  • Vuoiŋŋahatváttut: feber, čottabávččas ja gosahat.
  • Muhtimat ožžot geahpesvuolšši ja vuoigŋanváttuid.

Sii geat buohccájit, ožžot dábálaččat álggos čottabákčasa, nuorvvu ja gehppes gosahaga, searggahaga ja dovdet iežaset buohccin. Muhtimiin šaddá njárbes čoavji, luhčadávda, muhto dat ii leat dábálaš. Muhtimat eai šat dovdda mágu, eai ge hája.

Oallugiin, erenoamážit mánáin, sáhttet leat hui gehppes dávdamearkkat. Jus leat eahpesihkar, de váldde oktavuođa fástadoaktáriin.

Koronavirusa ja šaddogavjaallergiija (pollen-) dávdamearkkaid erohus

Oallugat Norggas giksašuvvet šaddogavjaallergiijain giđđat, ja dávda¬mearkkat sáhttet leat seammaláganat go koronavirusa mearkkat, nu go ahte njunni dahppo dahje golgá, gastin, čalmmit golget dahje sakŋidit ja muhtimat ožžot ástmáváttuid. Šaddogavjaallergiija ii atte čottabákčasa, searggahaga dahje febera nu go koronavirus sáhttá dahkat.

Loga eambbo šaddogavjaallergiija ja dávdamearkkaid birra

Lahka oktavuohta

Don rehkenastojuvvot dakkárin gii lea leamaš lahkosis jus okta gean lahka don leat leamaš, oažžu covid-19 mearkkaid 48 diimmu sisa dan rájes go doai deaivvadeidde, ja jus doai leidde goabbat guoibmáde lagabus go guokte mehtera 15 minuhta dahje guhkit. Don rehkenastojuvvot maiddái lahkosis leamaš jus leat fysalaččat guoskan (nugo buorástahttán dahje salastan) dahje leat fysalaččat guoskan buohcci olbmo rumašgolgosiidda (čolga, bivastat, njuolggat, šliivi ja gatnjalat).

Njoammun ja inkubašuvdnaáigi

Njoammun dáhpáhuvvá dalle go olmmoš lea buohccáme ja áibbas álggus buozanvuođa. Lea oalle sihkar ahte lea stuora njoammudanvárra ovtta-guokte beaivvi ovdal go ieš fuomáša ahte lea buohcci. Danne álggahuvvo njoammuma guorran 48 diimmu rájes ovdal go dávdamearkkat ihte.

Inkubašuvndaáigi

Hui unnán olbmot šaddet buohccit maŋŋel 8-9 beaivvi dan rájes go lea njommon. Danne lea karanteneáigi dál 10 beaivvi.

Go lea leamaš covid-19, de lea čuldojuvvon karantenas guhtta mánu

Olbmot geat sáhttet duođaštit (laboratovrras testen) ahte sis lea leamaš covid-19 maŋemus guđa mánus, eai dárbbaš ođđasis mannat karantenii. Dat guoská maid mátkekarantenii.

Jáhkkimis leat olbmot geain lea leamaš covid-19 suodjaluvvon dan dávdda ođđasis oažžuma vuostá, muhto eai dieđe vuos man guhká lea suodjaluvvon.  Buohkat geat ožžot vuoiŋŋahatdávdamearkkaid galget liikká – nu go buohkat earát – bissut ruovttus jándora maŋŋelii go dávdamearkkat leat jávkan.

Loahpahit isolerema

Vai beassá loahpahit isolerema, de fertejit buot dávdamearkkat jávkan. Galgá leamaš golbma jándora buot dávdamearkkaid haga ja galgá gollan gávcci jándora dovdagođii dávdda. Olbmot geat leat buohcciviesus dahje geat ožžot immunaváidudeaddji divššu, sáhttá isolerengáibádus bistit guhkit.

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta addá rávvagiid isolerema birra ja man guhká berret leat isolašuvnnas.
 
Álbmotdearvvašvuođainstituhta duogáš rievdadit karantenanjuolggadusaid miessemánu 7. beaivvi 2020.

Maid dagan jus jáhkán munnje lea njommon?

  • Jus leat buohcci, de biso ruovttus.
  • Jus leat buohcci ja dárbbašat doavtterveahki, dahje dárbbašat sierra dearvvašvuođarávvagiid, de váldde telefovnna bokte dahje elektrovnnalaččat oktavuođa fástadoaktáriin.
  • Jus dárbbašat hoahppuveahki it ge oaččo fástadoaktára ságaide, de riŋge 116 117.
  • Jus lea heaggavárra, de riŋget 113.

Dárbbašat go doaktára, eará dearvvašvuođaveahki dahje soapmásiin ságastit?

Geain berre iskojuvvot lea go koronavirus?

Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ávžžuha ahte buohkat geain leat covid-19 dávdamearkkat testejuvvojit.

Mii galgat ráddjet njoammuma Norggas. Danne lea deaŧalaš testet buohkaid geain leat dávdamearkkat, isoleret buhcciid ja guorramiin gávdnat buohkaid geaidda lea njommon ja bidjat olbmuid karantenii gustovaš eavttuid mielde.

Dávdamearkkat dán oktavuođas leat fáhkka vuoiŋŋahat­infekšuvdna, ja okta dahje eanet dáin: febar, gosahat, lossadit vuoigŋan, ii šat dovdda máisttu ja hája, dahje jus doavttir jáhkká ahte sáhttá leat covid-19. Muhtomin berre testet olbmuid geain eai dovdo dábálaš dávdamearkkat (ng. asymtomáhtalaččat).

Jus lea unnán kapasitehta, de berre vuoruhit eavttuid mielde maid Álbmotdearvvaš­vuođa­instituhtta mearrida ja ođasmahttá áigges áigái. Iskaneavttut ja vuoruheamit árvvoštallojuvvojit dađi mielde.

Váldde oktavuođa fástadoaktáriin dahje geahča iežat suohkana ruovttusiidduin gos ja movt iskan čađahuvvo.

Sáhttá go koronavirus njoammut olbmuin geain eai leat dávdamearkkat?

Dábálepmosit njoammu olbmuin geain leat dávdamearkkat, muhto sáhttá maid njoammut ovdalaš go dávdamearkkat ilbmet.

Movt dovdo dávda?

Olbmot dovdet buozanvuođa hui iešguđet ládje. Dán rádjái orru dát leame dábálaš:

  • Gehppes dávdamearkkat (dát guoská eatnasiidda geat leat buohccit, birrasii 8 logi buohccis). Dávdamearkkat jávket ovtta-guovtti vahkkus ja eatnasat eai dárbbaš divššu.
  • Dábálaš buohcci: Maŋŋel 4-7 beaivvi gehppes dávdamearkkaiguin šaddá muhtimiidda geahpesboalddáhat, lossat vuoigŋat, gosahat vearáska, ja feber lassána. Jus don vásihat lossa vuoigŋama, de berret váldit oktavuođa doaktáriin. Muhtimat fertejit sáddejuvvot buohccivissui.
  • Duođalaš buohcci: Seamma mearkkat go dábálaš buohcamis, muhto dát olbmot dárbbašit dasa lassin vel intensiivadivššu. Dáin olbmuin sáhttet leat dávdamearkkat 3-6 vahkku. Muhtimat sis geat duođalaččat buohccájit, jápmet.

Mii oažžut dađistaga ođđa dieđuid covid-19 geažil duođalaš buohccáma riskkaid birra. Buohccivissui sádden, intensiivadikšu ja jápmin lea dábáleabbo boares olbmuid ja sin gaskkas geain lassin leat eará buozanvuođat. Erenoamáš stuora riska garrasit buohccát lea boares olbmuide geain lassin leat eará buozanvuođat. Duođalaččat buohccát sáhttet maiddái nuorra olbmot geain eai leat ovdalaččas dihtosis riskadilálašvuođat, muhto stuorámus riska lea sis geain muđui lea eará buozanvuohta.

Koronavirusdávdda dikšun

Ii gávdno vuos dihto dikšu dahje boahkku dávdda vuostá, muhto Norgga buohcciviesut registrerejit Norsk pandemiregistarii pasieanttaid geain lea duođaštuvvon koronadávda, vai álkibut sáhttet buoridit divššu ja čuovvoleami.

Dáppe gávnnat eambbo dieđuid Norsk pandemiregister birra.