Rahpan dađi mielde

Duorastaga miessemánu 7. beaivvi 2020 almmuhii ráđđehus plána dasa movt viidáseappot gieđahallat covid-19 doaimmaid Norggas. Plána lea dađi mielde ja kontrolla vuolde ja cehkiid mielde rahpat servodatdoaimmaid ja lea maid plána dasa movt dađi mielde muddet koronadoaimmaid.

Foto: Mostphotos

Ođastuvvome.

Čađahuvvon doaibmabijuin lea leamaš buorre ávki. Danne lea ráđđehus ráhkadan plána dasa movt servodat galgá dađi mielde rahppojuvvot geasi guvlui.

Lea áibbaš dárbbašlaš ahte álbmot ain čuovvu eiseválddiid rávvagiid doalahit gaskka ja gieđaid bassat, ja bissut ruovttus go leat buohccit. Jus mii galgat sáhttit rahpat ain eanet servodatdoaimmaid, de fertet mii ain leat erenoamáš dárkilat vai ain eastadit njoammuma.

Mii fertet ain doalahit gaskka ja atnit buori giehtačorgatvuođa

Doaimmat mat rahppojuvvojit fas galget čuovvut sierra njoammuneastadeami njuolggadusaid. Muđui servodagas lea deaŧalaš ahte buohkat ain čuvvot njoammuneastadeami vuođđorávvagiid ja doalahit gaskka earáide ja dávjá basset gieđaid. Go čoagganit priváhta dilálašvuođain, de eat berre leat
eambbo go 20 olbmo čoahkkanit ovtta sadjái, ja dalle berrejit doalahit unnimusat 1 mehtera gaskka nuppi olbmui, ja eambbo doppe gos lea vejolaš. Dat ii guoskka olbmuide geat muđui orrot ovttas.

Áigelinjá – servodatdoaimmaid rahpan dađi mielde

Mii leat ovttas nagodan oažžut njoammuma kontrolla vuollái. Danne vállje ráđđehus ložžet daid garra doaibmabijuid mat leat leamaš. Mihttun lea ahte nu olu doaimmat ja aktivitehtat go vejolaš sáhtáše fas rahppojuvvot ovdal geasi. Dat eaktuda ahte mii ain nagodit doalahit njoammundilálašvuođaid kontrolla vuolde.

Rievdadusat miessemánu 7. beaivvi 2020 rájes

Miessemánu 7. beaivvi rájes lea lohpi doallat lágidemiid almmolaš báikkiin gosa sáhttet gitta 50 olbmo čoahkkanit, ja 20 olbmo priváhta oktavuođain.

Loga dás ráđđehusa preassadieđáhusa mas leat ođđa rávvagat ja njuolggadusat doaluid birra.

  • Priváhta oktavuođain sáhttet dál gitta 20 olbmo čoahkkanit, jus fal lea vejolaš, de galget olbmot geat eai muđui oro ovttas, doalahit unnimusat 1 mehtera gaskka dahje eambbo.
  • Dát mearkkaša maid ahte hárjehallamat ja eará organiserejuvvon valástallamat sáhttet čađahuvvot gitta 20 olbmuin geat dollet unnimusat 1 mehtera gaskka. Dákko gustojit Dearvvašvuođadirektoráhta ávžžuhusat ja valáštallama iežaset njuolggadusat.
  • Valástallanhállat sáhttet rahppojuvvot. Ii leat lohpi geavahit valáštallanhállaid molssodan- ja riššudanlanjaid.
  • Lea lohpi lágidit doaluid gos leat gitta 50 oasseváldi almmolaš báikkis, gos sii sáhttet doallat unnimusat 1 mehtera gaskka, gos lea vejolaš doalahit buhtisvuođa ja gos lea ovddasvástideaddji lágideaddji. Dat guoská buotlágan doaluide, maiddái valáštallamiidda, cupaide ja gilvvohallamiidda. Bálkáhuvvon virggehasat dahje bargit geat čađahit lágideami almmolaš báikkis, eai galgga rehkenastojuvvot doaluid lohkui. Sin rolla berre čielggaduvvot doibmii gullevaš sierra njuolggadusain.
  • Dearvvašvuođabargiid olgoriikkamátkkiid gielddus heaittihuvvo. Ain ávžžuhuvvo ahte eat vuolgge eará riikkaide, ja dát gusto vuos borgemánu 20. beaivvi rádjái. Olbmot geat leat leamaš olgoriikkas, galget karantenii go bohtet ruoktot.
  • Karantenegeatnegasvuohta oaniduvvo 14 beaivvis 10 beaivái. Olbmot geat leat leamaš lahkosis olbmo geasa lea duođaštuvvon njommon covid-19 galget karantenii. Don rehkenastojuvvot dakkárin gii lea leamaš lahkosis jus okta gean lahka don leat leamaš, oažžu covid-19 mearkkaid 48 diimmu sisa dan rájes go doai deaivvadeidde, ja jus doai leidde goabbat guoibmáde lagabus go 2 mehtera 15 minuhta dahje guhkit. Don rehkenastojuvvot maiddái lahkosis leamaš jus leat fysalaččat guoskan (nugo buorástahttán dahje salastan) dahje leat fysalaččat guoskan buohcci olbmo rumašgolgosiidda (čolga, bivastat, njuolggat, šliivi ja gatnalat). Maiddái dalle gusto karantena jus leat leamaš lagabus go 2 mehtera covid-19 njoammuduvvon olbmo guhkit go 15 minuhta. Olbmot geain lea leamaš covid-19 čuldojuvvojit karantenegeatnegasvuođas guhtta mánu.
  • Bargoaddit berrejit sihkkarastit ahte bargit dollet unnimusat 1 mehtera gaskka olles bargoáiggi. Guovlluin go bargit fertejit čuovvut almmolaš sáhtu, ávžžuhuvvojit bargoaddit lágidit diliid ruovttukantuvrraide ja elektrovnnalaš čoahkkimiidda dan muddui go vejolaš, ja nu ahte bargosadjái berrejit boahtit dušše dalle go lea dárbbašlaš. Dat guoská erenoamážit Oslo-guvlui ja eará gávpogiidda gos oallugat čuvvot kollektiiva sáhtuid.

Miessemánu 11. beaivvi rájes leat čuovvovaš njuolggadusat:

  • Buot vuođđoskuvllat ja joatkkaskuvllat rahppasedje 20. vahkku mielde  (miessemánu 15. beaivvi sisa). Njoammuneastadeami njuolggadusat galget čuvvojuvvot, ja dat sáhttá mearkkašit ahte eai buot oahppit sáhte leat skuvllas oktanaga.
  • Rávisolbmuidoahpahus ja báhtareddjiid oahpahusortnegat sáhtte maid rahppojuvvot 20. vahkku mielde  (miessemánu 15. beaivvi sisa).
  • Álbmotallaskuvllat dollojuvvojit gitta skuvlajagi loahpa rádjái, earret oanehiskurssat.
  • Vuodjinskuvllat ja eará vuodjinoahpahus sáhttá fas álggahuvvot. Dat galget čuovvut njoammuneastadeami njuolggadusaid mat gusket doaimmaide main lea ovttain olbmuin hávális dahkamuš.
  • Plána lea ahte bingohállat ja dakkárat sáhttet rahppojuvvot.
  • Universitehtat, allaskuvllat ja fágaskuvllat galget ain čađahit gáiddusoahpahusa. Studeanttat geat fertejit leat oahpposajis doalahan dihte oahppoprogrešuvnna, sáhttet leat doppe. Oahpposadji galgá čuovvut njuolggadusaid njoammuneastadan¬fágalaš dohkálaš doaimma birra.
  • Oahppolihtuid ja Kompetansepluss kursadoaimmat galget joatkit gáiddus-oahpahusain. Studeanttat geat fertejit leat oahpposajis doalahan dihte oahppoprogrešuvnna, sáhttet leat doppe. Oahpposadji galgá čuovvut njuolggadusaid njoammuneastadan¬fágalaš dohkálaš doaimma birra.
  • Valáštallama várás lea almmuhuvvon bagadus, mas vuoruhuvvo mánáid- ja nuoraidvaláštallan gos lea fysalaš oktavuohta, ovdamearkka dihte spábbačiekčan. Mihttun lea ahte mánát ja nuorat galget eambbo dábálaš vugiin go odne beassat doaimmahit valáštallama, omd. spábbačiekčamiid iežaset joavkku miellahtuid vuostá. Dat galgá dáhpáhuvvat njoammuneastadan¬fágalaš dohkálaš vuogi mielde.

Geassemánu 1. beaivvi rájes lea áigumuš čađahit čuovvovaš rievdademiid:

  • Guossohanbáikkit gos ii vuvdojuvvo biebmu, sáhttet rahppojuvvot, go fal čuvvot njuolggadusa unnimusat 1 mehtera gaskka birra. Láhkanjuolggadus čohkkánsajiid ja beavdái buktima birra galgá ásahuvvot.
  • Suohtastallanpárkkat sáhttet rahppojuvvot.
  • Organiserejuvvon vuodjan, ja skuvlavuojadeapmi sáhttá rahppojuvvot.

Geassemánu 15. beaivvi rájes lea čuovvovaš áigumuš:

  • Sáhttá lágidit doaluid gos leat gitta 200 olbmo.
  • Áigumuš rahpat hárjehallanguovddážiid, jus fal dearvvašvuođaeiseválddit ovttas doaimmahagaiguin leat soahpan dohkálaš njoammuneastadannjuolggadusaid.
  • Áigumuš rahpat vuojadanguovddážiid ja vuojadanbasseaŋŋaid almmolaš atnui, jus fal dearvvašvuođaeiseválddit ovttas doaimmahagaiguin leat soahpan dohkálaš njoammuneastadannjuolggadusaid.
  • Ráidočiekčamiid lea lohpi lágidit geassemánu 16. beaivvi rájes, covid-19 njuolggadusas čuoldima vuođul.

Skuvllat ja mánáidgárddit

1.-4. Ceahkit ja skuvlaastoáiggeortnegat ja joatkkaskuvllat leat dál rahppojuvvon. Eaktun lea ahte dat sáhttá dahkkojuvvot oadjebasat njoammunsuodjalusa hárrái. Galgá oadjebasat sáhttit sáddet mánáid skuvlii, ja skuvlla bargit galget sáhttit oadjebasat mannat bargui.

Ovdalgihtii várrogasvuođa prinsihpa mielde rávvet ahte soames mánát eai boađe skuvlii. Dat lea unnidan dihte njoammunriskka. Norgga mánáiddoaktáriid searvi lea ovttasráđiid Álbmotdearvvašvuođainstituhtain ráhkadan listtu mánáid ja nuoraid diagnosain, ja man muddui berre daid erenoamážit vuhtii váldit.

Eará doaimmat

Cuoŋománu 27. beaivvi rájes sáhttet doaimmat gos lea ovttain olbmuid hávális oktavuohta, nu go ovdamearkka dihte vuoktačuohppit, liikedikšun ja deahkkeruvven, doallat rabas jus čuvvot njoammuneastadandoaimmaid gáibádusaid.

Vai sáhttet doallat rabas, de fertejit doaimmahagat nugo vuoktačuohppit, liikedikšun, tatoveren- ja ráigandoaimmat jna. doaimmahuvvot dohkálaččat njoammuneastannjuolggadusaid mielde. Lea ráhkaduvvon njoammuneastadanbagadus njoammuneastadanfágalaš dohkálaš doaimma hárrái doaimmahagaide mat fállet divššu ovtta olbmui hávális, nugo vuoktačuohppit, rumašdikšun jna. Bagadusas rávvejuvvo movt doaimmahagat sáhttet dohkálaččat eastadit njoammuma ja covit-19 leavvama. Ulbmilin lea suodjalit kundariid ja bargiid ja hehttet njoammuma buoremus lági mielde.

Doaimmat gos dearvvašvuođabargit nugo bátnedoaktárat, fysioterapauttat, psykologat ja earát geain lea ovttain olbmuin lahka oktavuohta hávális, sáhttet dál fas deaivat iežaset pasieanttaid čalmmát, jus fal čuvvot dábálaš njoammuneastadandoaimmaid.

Lea ráhkaduvvon bagadus njoammunestadeapmi dearvvašvuođadoaimmain gos lea dahkamuš ovttain olbmuin hávális.

Bagadus guoská maid bátnedivššohagaide, muhto sidjiide leat ráhkaduvvon lassi njuolggadusat bátnedivššohagaide.

Doalut, dearvvašvuođabálvalus, molssaevttolaš orrunsajiid

Kultur- ja valáštallandoalut

  • Valáštallandoaimmat sáhttet čađahuvvot Dearvvašvuođadirektoráhta ávžžuhusat gaskka ja joavkkuid birra čuvvojuvvojit.
  • Lea ráhkaduvvon njoammuneastadanbagadus valáštallamii  gos leat rávvagat dasa movt valáštallansearvvit ja -joavkkut sáhttet vuhtii váldit njoammun¬eastadeami rávvagiid dasa movt suodjalit covid-19 njoammuma vuostá. Valástallanjoavkkut ja -searvvit lea alddiineaset ovddasvástádus das ahte sin doaimmat čađahuvvojit dohkálaččat njoammunsuodjalusrávvagiid mielde.
  • Korpsat, koarat ja musihkkajoavkkut sáhtte čađahit musihkkahárjehallamiid Musihkkahárjehallamiid njoammuneastadan-bagadusa mielde.
  • Almmolaš báikkiin sáhttet leat lágideamit gosa gitta 50 olbmo čoahkkanit. Eaktun lea ahte doppe lea ovddasvástideaddji lágideaddji ja ahte doalahuvvo unnimusat ovtta mehtera oasseváldiid gaskka geat eai dábálaččat oro ovttas. Bargit dahje bálkáhuvvon olbmot geat čađahit lágideami almmolaš báikkis eai rehkenastojuvvo mielde lohkui.
  • Priváhta oktavuođain sáhttet dál gitta 20 olbmo čoahkkanit, nu guhká go dollet unnimusat ovtta mehtera gaskka.
  • Hárjehallamiidda ja organiserejuvvon valáštallamii sáhttet dál gitta 20 olbmo searvat ja sii galget doallat unnimusat ovtta mehtera gaskka.
  • Valástallanhállat sáhttet rahppojuvvot, muhto ii leat lohpi atnit molssodanlanjaid.
  • Geassemánu 1. beaivvi 2020 rájes sáhttá lágidit organiserejuvvon vuodjamiid, maiddái skuvlavuojademiid.
  • Geassemánu 15. beaivvi rájes leat eiseválddiid áigumuš rahpat vuojadan-hállaid ja vuojadanguovddážiid almmolašvuhtii, jus fal dearvvašvuođaeise¬-válddit ja doaimmahagat leat gávnnahan dohkálaš njoammuneastadan-doaimmaid. 
  • Gielddus čađahit lágidemiid gos leat eambbo go 500 olbmo lea guhkiduvvon ja gusto áigodahkii geassemánu 15. beaivvi rájes čakčamánu 1. beaivái 2020.

Mat leat lágideamit ja almmolaš báikkit dán oktavuođas?

Covid-19-láhkaásahusa mielde lea dat čuovvovaš:

  • Lágidemiin oaivvildit:
    a) valáštallanlágideamit, dás maiddái gávnnadeamit, cup ja gilvvut jna., muhto eai organiserejuvvon valáštallanlágideamit nugo hárjehallamat .
    b) kulturlágideamit, nugo konsearttat, čájáhusrahpamat, opera, baleahtta, teahter ja kino jna.
    c) eará lágideamit, nugo omd. seminárat, riegádanbeaivvit, heajat, hávdádeamit, oskkolaš čoakkámat ja nu ain.
  • Almmolaš báikin oaivvilduvvo báiki gos lea almmolaš johtolat ja jorešteapmi dahje báiki gos álbmot vánddarda.

Dearvvašvuođabálvalus

Ráđđehus áigu ain buoridit dearvvašvuođabálvalusaid kapasitehta nu ahte nagodit váldit vuostá olu pasieanttaid – erenoamážit pasieanttaid geat dárbbašit intensiiva¬divššu.

Dearvvašvuođabálvalus ii galgga dušše fuolahit sin geat buohccájit koronavirusa geažil. Olbmot geain lea borasdávda, bissovaš buozanvuođat dahje gártet lihkohisvuhtii, galget maid oažžu dan divššu ja veahki maid dárbbašit.

Buohcciviesut ráhkkanit dál fas dábálaš doaimmaide ja plánejuvvon divššuide dan muddui go lea vejolaš. Maiddái suohkanat sáhttet fas álggahišgoahtit dábálaš doaimmaid dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis.

Suohkanat leat rahpagoahtán dábálaš doaimmaid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas. Dearvvašvuođadirektoráhta lea ovttasráđiid fylkkamánniiguin bargame suohkaniid oažžut álggahit fas normála doaimma dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis.
Suohkaniin lea erenoamáš ovddasvástádus áimmahuššat mánáid geat leat hearkkes diliin.

Molssaevttolaš orrunsadji

Suohkanat geatnegahttojuvvojit fuolahit ahte olbmot geat galget karantenii (sierra orrut) dahje isolerejuvvot (errejuvvot), ožžot orrunsaji fállun jus ássandilli dahje bearašdilli dahká váttisin dan čađahit ruovttus. Gaskaboddosaš orrunsadjin sáhttá leat hotealla dahje eará báiki man suohkan lágida.

Eará doaimmat

Váhnemat/ovddasteaddjit geat rasttildit riikkarájiid ovttastallan dihte vuolleahkásaš mánáiguin, eai galgga dábálaš karantenii. Dat lea mearriduvvon Covid-19-láhkaásahusa.

Kollektiivajohtolat ja sisriikkamátkkit - rávvagat

Go njoammundilli dál lea buorránišgoahtán, de sáhttá dál čađahit luopmo- ja astoáiggemátkkiid Norggas, go fal mátkkoštettiin váruha ahte ii njoammut dávdda. Dat mearkkaša ahte mii leat ložžen ovddit rávvaga sisriikkamátkkoštemiid dáfus. 

Mátkkošteapmi dainna lágiin ahte it njoammut dávdda, mearkkaša ahte don:

  • It mátkkoš jus leat buohcci, it bartii ge
  • Doalat buori giehta- ja gossanbuhtisvuođa
  • Doalat unnimusat ovtta mehtera gaskka buohkaide geaiguin it oro ovttas

Dát rávvagat eastadit ja unnidit covid-19 njoammuma.

Buot deaŧaleamos njoammuneastadeapmi lea ahte bisut ruovttus jus leat buohcci.

Almmolaš sáhtuin sáhttet olu olbmot čoahkkanit ovtta sadjái ja sáhttá leat váttis doallat dárbbašlaš gaskka. Dalle sáhttá dávda njoammut. Danne ávžžuhuvvo ráddjet almmolaš sáhtuid geavaheamis jus vejolaš.

Almmolaš sáhtuid oktavuođas sáhttá dávda njoammut ovdal mátkki (vuordinsajiin, sisa manadettiin), mátkki vuolde dahje maŋŋel (olggos manadettiin, gálvvuid vieččadettiin).

Loga eambbo mátkkoštanrávvagiid dáppe: Reiseråd på helsenorge.no.

Olgoriikkamátkkit

Olgoriikkadepartemeanta rávve ain šluhttet buot olgoriikkamátkkiid mat eai leat hui dárbbašlaččat, vuos borgemánu 20. beaivvi rádjái.

Mátkkoštanrávvagiid ulbmil lea unnidit riskka ahte norgalaččaide njoammu dávda olgoriikkas ja ahte sii čuovuhit dávdda Norgii.

Seammás geahččalit eiseválddit ložžet:

  • Geassemánu 15. beaivvi rádjái árvvoštallojuvvo sáhttá go ložžet mátkkoštangildosa davviriikkaide.
  • Suoidnemánu 20. beaivvi rádjái árvvoštallojuvvo sáhttá go ložžet gildosa mátkkoštit muhtin lagas riikkaide Eurohpás. Dát árvvoštallama dahket olgoriikka-, dearvvašvuođa- ja justiisaeiseválddit ovttasráđiid. 

Buohkat geat bohtet olgoriikkas galget čuovvut karantenamearrádusaid maid gávnnat dáppe: Reiser i utlandet.

Guossit dearvvašvuođaásahusaide dárkkistuvvojit

Dearvvašvuođadirektoráhta áigu ráhkadit bagadusa dearvvašvuođa- ja fuolahus-ásahusain guossis fitnama birra ja beaivefálaldagaid rahpama birra. Áigumuš lea ahte dilálašvuođat galget lágiduvvot nu ahte ássiid luhtte galget guossit sáhttit fitnat ja ahte geavaheaddjit galget sáhttit oažžut beaivefálaldaga, seammás go njoammuneastadeapmi fuolahuvvo. Bagadus gárvána fargga.